Hell and Back
Again (2011)
Ohjaus:
Danfung Dennis
Vuonna 2012
katsottu elokuva nro: 41
Pisteet: **
Kovasti kehuttu ja
Oscar-ehdokkuudenkin saanut Hell and Back Again dokumentti kertoo
Afganistanin sodassa haavoittuneesta kersantti Harrisista, joka
kotiin palatessaan kärsii traumaperäisestä tressihäiriöstä.
Danfung Dennisin
ohjaama ja kuvaama dokumentti onkin hienosti tehty, mutta sisältö
jää melkoisen tyhjäksi. Itse koin kerronnan juuri päinvastoin
kuin oli tarkoitettu. Tai ainakin päinvastoin kuin miten elokuvaa on
kuvailtu: What does it mean to lead men in war? What does it mean
to come home? Hell and Back Again is a cinematically revolutionary
film that asks and answers these questions with a power and intimacy
no previous film about the conflict in Afghanistan has been able to
achieve. It is a masterpiece in the cinema of war. Kaksi
ensimmäistä kysymystä ovat ihan osua, niitä käsiteltiin tässä.
Vallankumouksellinen elokuvakerronta, no ei sentään, ihan hyvin
kuvattu, mutta eipä nyt mitään niin ihmeellistä kuitenkaan.
Intiimiyttä jonkalaista ei olla nähty muissa elokuvissa, no
tuskinpa sentään. Voimaa, lähinnä tyypillistä jenkkien
ulinaitkua. Ja mitään vastauksia Afganistanissa olemiseen ei
tietenkään tässä anneta. Ja tuo viimeinen lause on todella nolo,
sillä kyseinen teksti löytyy Internet Movie Databasen sivuilta ja
sattuupa olemaan ohjaajan itsensä kirjoittama. Kuka helvetti kehuu
omaa elokuvaa mestariteokseksi? No näköjään Danfung Dennis. Onnea
vaan hänelle.
Suurin ongelma
tässä dokumentissa on kersantti Harris, joka on tyypillinen
jenkkisotilas. Tyhmä, asehullu, muiden kulttuureista juuri mitään
tietämätön, tietämätön myös siitä miksi oikeasti soditaan ja
tärkein syy uranvalintaan oli päästä tappamaan ihmisiä.
Kohteleepa melkoisen huonosti vaimoaankin. Ja tästä
tyypistä pitäisi sitten jotenkin välittää. Eipä onnistunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti