Näytetään tekstit, joissa on tunniste kristen stewart. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kristen stewart. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. marraskuuta 2014

Katsotut elokuvat: Lokakuu 2014

102. 22 Jump Street (2014) **
Pääosin vaivaannuttavaa paskaa, loppupuolella muutama ihan hauskakin vitsi. Kassatulot olivat sen verran kovat että kolmaskin osa, 23 Jump Street on tulossa. Lopputekstien aikana jo vähän ennakoitiinkin mitä jatko-osissa voitaisiin nähdä.

103. Sex Tape (Sex Tape – kadonneen videon metsästys) (2014) *
Huono komedia. Aihe sinällään ajankohtainen juuri nyt kun julkkisten alastonkuvia ja videoita on päätynyt nettiin kaikkien katsottavaksi, mutta tässä oli kyllä niin surkea juoni eikä alastomuutta nähty oikeasti juuri ollenkaan. Kokan käyttöä kyllä uskallettiin näyttää muttei oikeata alastomuutta. Tyypillistä Hollywoodia.

104. Captain America (1990) *½
Surkeasti epäonnistunut yritys tehdä ison budjetin Kapteeni Amerikka-elokuva 80-luvulla. Esituotanto käynnistyi jo 80-luvun puolen välin tienoilla, jolloin kasaritoimintaleffoja tahkonut Cannon hankki oikeudet Marvelilta. Michael Winnerin piti ensin ohjata, John Stockwellin piti ottaa pesti vastaan kun Winner häipyi, lopulta hommasta ei tullut Cannonilla mitään ja oikeudet siirtyivät 21st Century Film Corporationille tuottaja Menahem Golanin lähdettyä pois Cannonilta 1989. Ohjauspestin sai lopulta Albert Pyun, joka ei mahtanut mitään surkealle käsikirjoitukselle ja liian pienelle budjetille. Kapteeni Amerikkaakin näytteli Arnold Schwarzeneggerin ja Dolph Lundgrenin sijaan pökkelö Matt Salinger. Valmista tuli vasta vuonna 1990, Yhdysvalloissa elokuva ei päässyt kuitenkaan edes teatterilevitykseen. Vasta paria vuotta myöhemmin se pistettiin siellä suoraan videolevitykseen ja esitettiin kaapelitelevisiossa. Kansainvälisestikin elokuvaa esitettiin vain muutamissa teattereissa. Vuonna 2011 kun Marvelin oma Captain America: The First Avenger elokuva sai ensi-iltansa, Albert Pyun kävi esittämässä tätä muutamissa teattereissa ja hänet kutsuttiin näyttämään elokuva myös Comic-Con tapahtumassa vuonna 2013. Enpä kyllä voi suositella tämän katsomista edes huumorimielessä, sillä ei tästä oikein mitään saa irti siltä saralta. Pidempi ohjaajan versio saattaa olla jossain määrin katsottavampi kuin tämä katsomani teatteriversio, mutta eipä suoraan sanottuna sitä kiinnosta enää nähdä.

105. Pumpkinhead (Koston paholainen) (1988) **
Amerikan takahikiöillä asuvan Ed Harleyn (Lance Henriksen) Billy-poika kuolee onnettomuudessa. Vihoissaan Ed pistää onnettomuuden aiheuttaneiden kaupunkilaisnuorten perään Pumpkinhead-nimellä tunnetun demonin, joka alkaa tappaa nuoria yksitellen. Ed tulee kuitenkin katumapäälle ja aikoo pysäyttää demonin. Mainio idea tehosteguru Stan Winstonilta, joka ohjasi elokuvan, mutta valitettavasti mies hallitsee juurikin nuo tehostehommat paremmin kuin ohjauksen, jonka takia tämä oli lopulta varsin heikko hirviökauhuilu. Tämän jälkeen Stan ohjasikin enää yhden kokopitkän elokuvan ja keskittyi pääasiassa tehostefirmansa pyörittämiseen ja tehden tehosteita mm. Terminator 2- Judgement Day ja Jurassic Park elokuviin, joista hänet edelleen parhaiten muistetaan. Hieno mies, sääli että kuoli vuonna 2008 syöpään. Pumpkinheadille on tehty sittemmin kolme halpisjatko-osaa ja suunnitteilla on myös uusintaversio tästä ensimmäisestä.

106. Blended (Lomapainajainen) (2014) ½
Aivot sulattavan huono.

107. The Purge (Puhdistuksen yö: Anarkia) (2014) ***+
Kaikilta osin parempi kuin ensimmäinen osa. Ensimmäisessä osassa oli hyvä asetelma, idioottimainen juonikuvio ja hahmot pilasivat kuitenkin kaiken. Tällä kertaa juonikuvio on jo selkeästi parempi ja hahmotkin järkevämpiä, etenkin Frank Grillo pääroolissa oli hyvässä vedossa. Mutta ennen kaikkea tässä oli hyvää vittuilua rikkaita kohtaan, josta pidin kovasti. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa myös ensimmäisen osan ohjannut ja käsikirjoittanut James DeMonaco, joten mies on selvästi tajunnut virheensä ekan osan osalta ja parantanut kaikilta osin. Mies on jo suunnittelemassa kolmatta osaa, jota nyt tämän nähtyäni odottelen innolla.

108. Deliver Us From Evil (Deliver us from evil – päästä meidät pahasta) (2014) ***
Ihan hyvä manausleffa. Eric Banan esittämä newyorkilaiskyttä tutkii outoja rikoksia ja saa avukseen manauksia tekevän papin, jota esittää Édgar Ramirez. Ohjaaja Scott Derricksonia on kiittäminen että homma pysyy kasassa. Mies "palkittiin" antamalla hänelle tulevan Marvel-leffa Doctor Strangen ohjauspesti. Ihan hyvä valinta, joutuu tosin tekemään siitä huomattavasti valoisemman ja värikkäämmän elokuvan, tämä oli nimittäin todella synkkä ja lähes väritön. Perustui oikean newyorkilaiskytän kirjoittamaan samannimiseen kirjaan, tosin todella löyhästi, eli ei perustunut oikeasti tositapahtumiin kuten elokuvaa on mainostettu.

109. Camp X-Ray (2014) ***
Tämä Peter Sattlerin ohjaama ja käsikirjoittama Camp X-Ray on ihan ok draama, jossa Kristen Stewartin esittämä sotilas ystävystyy Peyman Moaadin esittämän terroristivangin kanssa Guantanamo Bay-vankileirillä. Kristeniltä ja Peymanilta hyvät roolisuoritukset ja Sattlerilta ihan hyvä ohjausdebyytti. Hyvä osoitus myös siitä että pelkästään yhden miljoonan dollarin budjetilla pystyy tekemään nykyään aika ison näköisen elokuvan.

110. Next of Kin (Veriveljet) (1989) ***
Tässä olisi ollut aineksia oikein mainioon kasaritoimintaleffaan, mutta valitettavasti juonikuvio oli vähän turhan sekava ja asetelma amerikkalaiset maalaisjuntit vastaan sisilian mafia lähti kunnolla käyntiin vasta ihan lopussa. Tarjosihan tämä toki näinkin ihan mukavaa menoa, mutta mahikset olisi ollut niin paljon parempaan. Päärooleissa Patrick Swayze ja Liam Neeson veljeksinä, muissa rooleissa Adam Baldwin, Helen Hunt, Bill Paxton, Ben Stiller, Michael J. Pollard, Andreas Kastulas ja Ted Levine.

111. Hercules (Extended-versio) (2014) ***
No hittolainen, tämähän oli yllättävänkin hyvä. Ehdittiin tuomita paskaksi jo tekovaiheessa kun paljastui että ohjauspuikoissa oli Brett Ratner ja täytyy tunnustaa että tuomitsin itsekin. Ei tämä mikään elokuvahistorian merkkipaalu todellakaan ole, mutta viihdeleffaksi varsin kelvollista katsottavaa. Perustuu Steve Mooren kirjoittamiin Hercules-sarjakuviin, ilmeisesti kuitenkin aika löyhästi. Ja ilmeisesti elokuvan tuotantoyhtiö kusetti Moorea siinä määrin ettei tälle maksettu 15 tuhatta dollaria jotka oltiin luvattu ja maaliskuussa 2014 kuollut Moore yritti ennen kuolemaansa saada nimensäkin poistetuksi elokuvan markkinoinnista. Aikamoisen vittumaista touhua tuotantoyhtiöltä, mutta itse leffa on siltikin ihan viihdyttävä. Jos odottaa näkevänsä fantasiaa ja hirviöitä tulee pettymään, sillä tämä kertoi aikas maanläheisen version Herkuleksesta, eli enemmän lähitaisteluita ja sotataktiikkaa. Katsoin hieman pidemmän ja verisemmän extended-version.

112. Teenage Mutant Ninja Turtles (2014) **½
Odotukset olivat olemattomat, niihin nähden ihan viihdyttävä tekele. Juonikuvio oli lopulta aikas sama kuin piirretyssä versiossa ja aiemmissa elokuvissa, tosin joillakin muutoksilla. Ohjaus ja editointi oli välillä aika vittumaista ADHD:tä, muttei onneksi sentään ihan pahimmasta päästä. Tehosteet oli paikoin ihan ok. Olisi kaivannut kyllä paremmat musat. Menestyi niin hyvin että jatko-osia on luvassa, niissä pitäisi olla mukana myös Bebop ja Rocksteady joita ei tässä siis nähty.

113. Män som hatar kvinnor (Miehet jotka vihaavat naisia/The Girl with the Dragon Tattoo) (Extended-versio) (2009) *****
3-tuntinen extended-versio tuli katsottua ensimmäistä kertaa.

114. Flickan som lekte med elden (Tyttö joka leikki tulella/The Girl who Played with Fire) (Extended-versio) (2009) ****

3-tuntinen extended-versio tuli katsottua ensimmäistä kertaa.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Twilight - Aamunkoi: Osa 2


The Twilight Saga: Breaking Dawn – Part 2 (Twilight – Aamunkoi: Osa 2) (2012)
Ohjaus: Bill Condon
Käsikirjoitus: Melissa Rosenberg
Näyttelijät: Kristen Stewart, Robert Pattinson, Taylor Lautner, Peter Facinelli, Elizabeth Reaser, Ashley Greene, Jackson Rathbone, Kellan Lutz, Nikki Reed, Billy Burke, Chaske Spencer, Mackenzie Foy, Maggie Grace, Michael Sheen, Dakota Fanning, Rami Malek
Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 26
Pisteet: ***
Hämmästyttävän huono elokuva ja sen takia aivan mahtavaa katsottavaa.
Bellasta (Kristen Stewart) on tullut vampyyri. Hänen on siis hallittava verenhimonsa ja opittava vampyyrien tavoille. Edward (Robert Pattinson) opettaa häntä. Heillä on yhteinen lapsi Renesmee (Mackenzie Foy), joka kasvaa liiankin nopeasti. Ihmissusi Jacob (Taylor Lautner) on leimautunut Renesmeehen ja tulee olemaan hänen rinnallaan niin kauan kuin elää. Volturit saavat tietää Renesmeestä ja epäilevät tämän olevan kuolematon vampyyrilapsi, jotka ovat kiellettyjä vampyyrien sääntöjen mukaan. Bellan, Edwardin ja Jacobin on koottava joukkonsa taistellakseen Voltureita vastaan.
Silmät sulattavaa menoa. Twilight elokuvasarja saadaan päätökseen melkoisen mahtavissa merkeissä. Meno oli niin huonoa ettei siitä voinut olla nauttimatta. Alku oli lähinnä vain huono, mutta kun Cullenit (Edwardin suku siis) alkoivat koota sukulaisiaan yhteen, muuttui meno jo ihan kiinnostavaksi ja lopulta viimeinen yhteenotto lumisella järvellä (tai mikälie olikaan) räjäytti tajunnan. Taisi tekijöilläkin (tai lähinnä ohjaaja Bill Condonilla) olla melkoisen hauskaa pistää porukkaa kylmäksi. Päitä irtoili ja porukkaa siis kuoli oikein kunnolla.
Yli 3 miljardia dollaria kassatuloja kerännyt Twilight elokuvasarja saatiin siis vihdoin päätökseen. Tämä viimeinen osa keräsi kassatuloja maailmanlaajuisesti 828 miljoonaa dollaria. Vuodesta 2008 lähtien teinitytöt ovat tuijottaneet Edwardia ja Jacobia pillut märkinä. Nyt piina on vihdoin ohitse ja voimme alkaa haukkua jotain muita elokuvia. Mitä vakavammin näitä katsoo, sen vähempi näiden parissa viihtyy. Itse viihdyin näiden parissa suht mukavasti. Tämä viimeinen osa oli suorastaan nautinnollinen. Vampyyreiksi meikatut näyttelijät olivat järkyttävän kehnoja rooleissaan. Maggie Grace, Rami MalekMichael Sheen ja Noel Fisher jäivät erityisesti mieleen hauskoine ilmeineen.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Matkalla


On the Road (Matkalla) (2012)
Ohjaus: Walter Salles
Käsikirjoitus: Jose Rivera
Näyttelijät: Sam Riley, Garrett Hedlund, Kristen Stewart, Kirsten Dunst, Tom Sturridge, Viggo Mortensen, Amy Adams, Steve Buscemi, Elisabeth Moss, Alice Braga, Danny Morgan, Kim Bubbs
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 261
Pisteet: **½
Nuori kirjailijan alku Sal Paradise (Sam Riley) päättää lähteä kiertämään Yhdysvaltoja isänsä kuoleman jälkeen ja kirjoittaa kokemuksistaan kirjan. Samalla hän ystävystyy maailmaa nähneen Dean Moriartyn (Garrett Hedlund) kanssa, josta tulee hänen paras ystävänsä. Juuri naimisiin 16-vuotiaan Maryloun (Kristen Stewart) kanssa mennyt Dean on Salin sankari, joka tutustuttaa hänet mm. estottoman seksin ja huumeiden maailmaan. Useiden vuosien päämäärättömän matkaamisen aikana Sal ehtii nähdä niin Deanin hyvät kuin huonotkin hetket, sillä tämä ei malta pysyä aloillaan vaikka saa lapsiakin toisen vaimonsa Camillen (Kirsten Dunst) kanssa.
Jack Keroauc oli 50-luvulla beat-sukupolven, eli väsyneen ja kelkasta pudonneen sukupolven suurimpia kirjailijoita, jonka vuonna 1957 julkaistusta Matkalla-kirjasta on yritetty tehdä elokuvaa jo 50-luvun lopulta lähtien. Jack itse yritti saada Marlon Brandon esittämään Dean Moriartya lähettämällä tälle kirjeen, mutta Brando ei koskaan vastannut siihen. Myöhemmin Warner Bros-studio yritti ostaa kirjan elokuvaoikeudet sadallakymmenellä tuhannella dollarilla, mutta Jackin agentti yritti tehdä parempaa diiliä Paramount Pictures-studion kanssa ja saada myös Brandon näyttelemään. Jackin pettymykseksi sopimusta ei kuitenkaan saatu silloin aikaiseksi ja Jack kuoli vuonna 1969 liiallisen alkoholin käytön seurauksena. Vuonna 1979 Francis Ford Coppola osti lopulta elokuvaoikeudet ja yritti useiden vuosien ajan etsiä sopivaa käsikirjoittajaa välillä yrittäen itsekin kirjoittamista. Vuonna 1995 Coppola meinasi kuvata elokuvan mustavalkoisena 16 millimetriselle filmille, muttei saanut lopulta mitään aikaiseksi. Sen jälkeen Coppola on yrittänyt saada elokuvaa tehdyksi pariinkin otteeseen. Näyttelijöiksi on ollut ehdolla mm. Ethan Hawke ja Brad Pitt sekä Billy Crudup ja Colin Farrell. Ohjaajaksi oli ehdolla mm. Joel Schumacher ja Gus Van Sant.
2000-luvun loppupuolella Coppola palkkasi Walter Sallesin ohjaajaksi nähtyään tämän ohjaaman Moottoripyöräpäiväkirja-elokuvan vuodelta 2004. Myös siinä oli kyse matkalla olemisesta. Vuoden 2008 lopulla elokuva ehti jo miltei tuotantoon asti, mutta Yhdysvaltoihin iskenyt talouskriisi pakotti tuotantoyhtiö Pathea pudottamaan budjettia merkittävästi eikä Sallesin visioima isobudjettisempi elokuva ollut enää mahdollista toteuttaa. Apuun tuli kuitenkin ranskalainen tuotantoyhtiö MK2 Productions ja lopulta vuonna 2010 elokuvan tuotanto käynnistyi 25 miljoonan dollarin budjetilla. Ennen kuvauksia Salles matkusti samat reitit kuin kirjan Sal Paradise ja tapasi myös Jackin tunteneita beat-sukupolven runoilijoita. Käsikirjoituksen tehnyt Jose Rivera kulki usein hänen mukanaan ja luki Jackin kirjoituksia puolen vuoden ajan. Rivera kirjoitti noin 20 versiota ja käytti lopulta apunaan kirjan alkuperäistä käsikirjoitusmuotoa, joka oli noin 120 sivuinen yhteen teipattu paperirulla. Päänäyttelijöiksi valittiin jo vuonna 2007 Sam Riley, Garrett Hedlund ja Kristen Stewart, jotka Salles onnistui pitämään rooleissa vaikka kuvaukset aloitettiin vasta elokuussa 2010. Muihin rooleihin Salles sai mm. Kirsten Dunstin, Viggo Mortensenin, Amy Adamsin ja Tom Sturridgen.
Kuvauksia tehtiin Kanadassa, New Orleansissa, San Franciscossa, Arizonassa, Argentiinassa ja Chilessä vuoden 2010 aikana. Kuvauksia tehtiin välillä hyvinkin pienellä joukolla ja usein lennosta. Salles rohkaisi näyttelijöitä improvisoimaan mahdollisimman paljon. Ensi-iltansa elokuva sai Cannesin elokuvajuhlilla 23. toukokuuta 2012. Jälkituotanto kesti siis lähes kaksi vuotta. Ilmeisesti editointiprosessi oli vaikea ja se kyllä näkyykin lopputuloksessa. Matkalla on lähinnä päämäärätöntä haahuilua vailla todellista sisältöä. Sitä tässä tosin yritetään nimenomaan kuvatakin, mutta kyllä siitä pitäisi jotenkin kiinnostavaa kuitenkin saada. Hahmojen seksi- ja huumekokeilut eivät siihen yksinään riitä. Ja ainakaan itseäni nämä huumekokeilujutut eivät kiinnosta tipan vertaa kun en ole koskaan maistanut edes alkoholia. Kuvaus oli varsin hienoa, mutta kuitenkin jotenkin sielutonta. Sam Rileyn esittämä Sal Paradise ei hahmona missään vaiheessa avautunut katsojalle. Kuka hän on ja mitä hän elämältään haluaa? Ei ilmeisesti mitään muuta kuin kiertää Yhdysvaltoja, kirjoittaa ja seurata sivusta parhaan ystävänsä Deanin murenevaa elämää. Dean jäi hahmona myös melkoisen etäiseksi vaikka Garrett Hedlund hienosti roolia esittikin. Kristen Stewart näytteli roolinsa myös varsin hyvin niissä puitteissa mitä käsikirjoitus tarjosi. Paljaita rintojaan Kristen esitteli useaankin otteeseen. Kirsten Dunst ei valitettavasti nakuillut yhtään.
Matkalla ei ole saanut kovin hyvää vastaanottoa niin kriitikoilta kuin myöskään yleisöltäkään. Lähinnä kehuja on tullut Garrett Hedlundille ja hienolle kuvaukselle. Time-lehden kriitikko tiivistää osuvasti ettei tämä retki johda mihinkään ja on siinä aivan oikeassa. Paikoin elokuva on kyllä ihan toimivaakin katsottavaa, mutta jos odottaa näkevänsä etenkin Yhdysvaltojen läpi reissaamista tulee pettymään. Sitä puolta tässä nimittäin näytettiin lopulta melkoisen vähäisesti.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Lumikki ja metsästäjä


Snow White and the Huntsman (Lumikki ja metsästäjä) (Extended-versio) (2012)
Ohjaus: Rupert Sanders
Käsikirjoitus: Evan Daugherty, John Lee Hancock, Hossein Amini
Näyttelijät: Kristen Stewart, Chris Hemsworth, Charlize Theron, Sam Claflin, Sam Spruell, Ian McShane, Bob Hoskins, Ray Winstone, Nick Frost, Eddie Marsan, Toby Jones, Johnny Harris, Brian Gleeson, Vincent Regan, Noah Huntley, Liberty Ross, Christopher Obi, Lily Cole, Rachel Stirling
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 226
Pisteet: ***½
Yllättävänkin toimiva Lumikki-elokuva.
Taborin valtakuntaa hallitsevat kuningas Magnus (Noah Huntley) ja kuningatar Eleanor (Liberty Ross), jotka saavat tyttären, hyväsydämisen ja kauniin Lumikin (Raffey Cassidy). Kun Eleanor kuolee sairauteen, suree Magnus häntä kovasti samalla kun joutuu taisteluun pimeyden armeijan kanssa, joiden kynsistä pelastaa kauniin Ravennan (Charlize Theron), jonka kanssa menee nopeasti naimisiin. Pimeyden taikoja tekevä kuningatar Ravenna kuitenkin murhaa kuningas Magnuksen ja ottaa Lumikin vangikseen. Vuosia myöhemmin aikuisikään varttunut Lumikki (Kristen Stewart) onnistuu karkaamaan linnasta juuri kun Ravenna aikoo murhata hänet ikuisen nuoruuden saadakseen. Ravennan veli Finn (Sam Spruell) palkkaa juopon ja vaimonsa kuolemaa surevan metsästäjä Ericin (Chris Hemsworth) etsimään Lumikin synkästä metsästä, jonne tämä on paennut takaa-ajajiaan. Eric auttaa kuitenkin Lumikkia pakenemaan Finniä ja tämän miehiä ja lupautuu viemään hänet Ravennaa vastaan taistelevan herttua Hammondin (Vincent Regan) ja tämän armeijan luokse. Ensin on kuitenkin päästävä pois synkästä metsästä perässä Finn miehineen. Samaan aikaan herttua Hammondin poika William (Sam Clafin), joka oli Lumikin lapsuudenystävä, etsii häntä kuultuaan hänen olevan yhä elossa. Pakomatkallaan Lumikki kohtaa myös joukon kääpiöitä (Ian McShane, Bob Hoskins, Johnny Harris, Toby Jones, Eddie Marsan, Ray Winstone, Nick Frost ja Brian Gleeson), jotka auttavat häntä taistelussa pahaa Ravennaa vastaan.
Vuonna 2012 sai ensi-iltansa kaksi Lumikki-elokuvaa, joista Lily Collinsin ja Julia Robertsin tähdittämä Kerro, kerro kuvastin oli erittäin paska. Tämä Kristen Stewartin ja Charlize Theronin tähdittämä Lumikki ja metsästäjä puolestaan osoittautui huomattavasti paremmaksi kuin mitä uskalsin edes ajatella. Kyseessä on kaiken lisäksi Rupert Sandersin esikoisohjaus, eli miehellä tuntuu olevan oikeasti hieman lahjojakin elokuvantekijänä. Parasta elokuvassa on tarinaa ympäröivä maailma, joka on tehty pikkutarkan upeasti. Robert Holdstockin kirjoittamissa Alkumetsä-kirjoissa on hieman samanlaista tunnelmaa ja tämän nähtyään voisin jo kuvitella jonkun oikeasti pystyvän tekevän myös niistä elokuvaversiot. Taru sormusten herrasta -elokuvat ja Prinsessa Mononoke anime tulivat tästä myös mieleen, meno oli aika samanlaista. Jos ei voi sietää Kristen Stewartia niin kannattanee jättää katsomatta, sillä ei neitonen tässä kovin erilaista roolisuoritusta tee kuin muissakaan elokuvissaan. Itse pystyn sietämään Kristeniä vallan hyvin. Chris Hemsworthkin alkaa tuntua koko ajan paremmalta rooleissaan. Sam Claflin ei myöskään ollut yhtään hassumpi roolissaan. Charlize Theron näyttää Julia Robertsille mallia miten ilkeää kuningatarta näytellään ja onkin oikeastaan paras roolissaan. Kauneudestaan tunnettu mallinäyttelijä Lily Cole nähtiin myös pienessä roolissa. Kääpiöiden rooleihin valittiin pikkuihmisten protesteista huolimatta normaalin kokoisia miesnäyttelijöitä, jotka kutistettiin digitaalisesti sopivan mittaisiksi. Ihan hyvä, sillä Ian McShane, Bob Hoskins (jonka viimeiseksi elokuvaksi tämä tulee jäämään sillä hän siirtyi eläkkeelle), Toby Jones, Eddie Marsan, Nick Frost ja kumppanit olivat rooleissaan oikein mainioita.
Elokuva kuvattiin Englannissa vuonna 2011 ja se sai ensi-iltansa toukokuun lopulla 2012, Suomessa 8. kesäkuuta. Kassatuloja 170 miljoonaa dollaria maksanut elokuva keräsi maailmanlaajuisesti yhteensä noin 394 miljoonaa dollaria, eli melkoisen hyvin. Minään valtaisana menestyksenä elokuvaa ei voida kuitenkaan pitää, mutta jatko-osaa on jo toki suunniteltu. Kristen Stewartin ja ohjaaja Rupert Sandersin salasuhteen paljastuttua suunnitelmat jatko-osan suhteen ovat kuitenkin melkoisen auki. Stewartia ei välttämättä pääroolissa tulla ainakaan näkemään eikä Sandersinkaan ohjauspesti ole varmistunut. Itse katselisin jatko-osan vallan mieluusti ja molempien soisin jatkavan, pankoot tai vihatkoon kaksikko toisiaan vapaa-ajallaan niin paljon kuin huvittaa, ei sen tarvitse elokuvien teossa näkyä. Puhetta on ollut toki myös spinoff-elokuvasta, jossa seikkailisi Chris Hemsworthin esittämä metsästäjä Eric, jolloin varsinaista jatko-osaa ei olisi mahdollisesti laisinkaan tulossa. Mutta nähtäväksi jää miten Stewartin ja Sandersin urat tästä jatkuvat, vai jatkuvatko laisinkaan.