Apinatytöt

Apflickorna (Apinatytöt/She Monkeys) (2011)

Ohjaus: Lisa Aschan

Käsikirjoitus: Lisa Aschan, Josefine Adolfsson

Näyttelijät: Mathilda Paradeiser, Linda Molin, Isabella Lindquist, Sergej Merkusjev, Adam Lundgren, Sigmund Hovind, Kevin Caicedo Vega

Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 67

http://www.imdb.com/title/tt1827358/

Pisteet: ***

Mielenkiintoisen tunnelmallinen elokuva, josta tuntui kuitenkin todellinen pointti unohtuneen.

Emma (Mathilda Paradeiser) on teinityttö, joka asustelee pikkusiskonsa Saran (Isabella Lindquist) ja isänsä kanssa ruotsalaislähiössä ja pääsee vikellysjoukkueeseen. Lajissa tehdään akrobatialiikkeitä hevosen selässä ja vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Emma tutustuu joukkueen parhaimpaan jäseneen, Cassandraan (Linda Molin) ja heistä tulee läheisiä. Ystävyys ei ole kuitenkaan pelkkää tyttöjen kikattelua, vaan seksuaalisen läheinen ja tulossa olevan vikellyskilpailun takia myös kilpailuhenkinen. Samaan aikaan Saralla on omat ongelmansa huomatessaan tarvitsevansa pelkkien uikkareiden sijaan jo bikinit ja tahtoessaan rakastaa. Emman mukaan tunteitaan ei kuitenkaan kannata näyttää kenellekään tai muuten tulee pettymään.

Lisa Aschanin ensiohjaus on teknisesti todella pätevä eikä näyttelijäsuorituksissakaan mitään valittamista ole, varsinkin Mathildalta ja Lindalta erinomaisia roolisuorituksia vaikkei aiempaa näyttelijäkokemusta ole. Juoneen olisi kuitenkin kaivannut jotain pointtia. Sisältöä kyllä löytyy, mutta juonessa ei ole lopulta kyse oikeastaan mistään, tai se mikään ei ainakaan itselleni oikein auennut. Tunteiden piilottaminen oli ilmeisesti yksi asia mistä tässä oli lopulta kyse, tai ainakin se mainittiin dialogissakin aika keskeisenä asiana. Tyttöjen lesbous oli myös käsittelyssä, mutta ei tämä miksikään Fucking Åmålin veroiseksi lesboleffaksi kyllä kohoa. Vikellys oli ihan kiinnostava laji taustalla, mutta jos pelkästään sen takia tämän katsoo niin tulee kyllä pettymään. Aika vähäisesti sitä puolta nimittäin näytettiin. Ja muutenkin tämä oli enemmän tehty aikuiskatsojille kuin teineille. Etenkin Saran kohtaukset aukeavat paremmin aikuisille kuin lapsille.

Jos hidastempoisen tunnelmallinen draama kiinnostaa niin kyllähän tätä suositella ehdottomasti voi. Juonen suhteen ei kuitenkaan suuria kannata odottaa.