Don't Bother to
Knock (Draama hotellissa) (1952)
Ohjaus: Roy Ward Baker
Käsikirjoitus: Daniel Taradash
Näyttelijät: Richard Widmark, Marilyn Monroe, Anne Bancroft,
Donna Corcoran, Jeanne Cagney, Lurene Tuttle, Elisha Cook Jr., Jim
Backus, Verna Felton, Willis Bouchey, Don Beddoe
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 207
Pisteet: ***½
Lentokonepilotti Jed (Richard Widmark) riitelee tyttöystävänsä
Lynin (Anne Bancroft) kanssa ja vetäytyy ryyppäämään
hotellihuoneeseensa. Ikkunasta on näkymä suoraan vastapäiseen
huoneeseen, jossa nuori ja kaunis Nell (Marilyn Monroe) on
lapsenvahtina varakkaan pariskunnan Bunny-tytölle (Donna
Corcoran). Jed soittaa Nellille ja päätyy hetkeä myöhemmin
samaan huoneeseen hänen kanssaan. Nell yrittää tehdä mieheen
vaikutuksen ja valehtelee olevansa hotellissa siskonsa kanssa, mutta
pikkuhiljaa Jedilla alkaa valjeta ettei Nell ole ihan täysjärkinen.
Roy Ward Baker tunnetaan parhaiten kauhuelokuvistaan Vampyyrit
– eroottinen painajainen, Dr Jekyll & Sister Hyde,
Kauhujen talo, Ääniä haudasta ja Quatermass and
the Pit. Hän on ohjannut myös lukuisia Herrasmiesagentti,
Pyhimys ja Veijareita ja pyhimyksiä tv-sarjojen
jaksoja sekä Titanic-elokuvan Titanicin kohtalonyö. Tämä
Draama hotellissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta on
kyllä hyvä osoitus Bakerin ohjauskyvyistä ja ennen kaikkea Marilyn
Monroen näyttelijäntaidoista. Kyseessä oli Marilynin ensimmäinen
isompi päärooli ja tarkoituksena olikin näyttää hänen kykynsä
näyttelijänä. Elokuvan menestys ei ollut kuitenkaan ihan
toivotunlainen, joten Marilyniä ei juurikaan tälläisissä
vakavissa rooleissa näyttelijäuransa aikana nähty. Upeasti hän
kyllä tässä rooliinsa uppoutuu. Richard Widmark on hänkin ihan
hyvä roolissaan, mutta jää selvästi Marilynin varjoon. Paikoin
elokuva on hieman epäuskottava, mutta sen verran hyvin homma pysyy
kasassa ettei katsojakaan voi olla pelkäämättä mitä lopulta
tapahtuu.
Kerrontatavaltaan Draama hotellissa eroaa melkoisesti
nykyelokuvista, mutta jää juurikin sen takia melkoisen hyvin
mieleen nykyisin katsottuna. Hitunen Hitcockmaisuutta tässä tuntui
myös olevan. Jos kiinnostaa nähdä mihin Marilyn näyttelijänä
parhaimmillaan pystyi, niin tämä kannattaa katsoa, ja onhan tämä
muutoinkin oikein hyvä elokuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti