The Darkest Hour (2011)
Ohjaus: Chris Gorak
Käsikirjoitus: John Spaihts
Näyttelijät: Emile Hirsch,
Olivia Thrilby, Max Minghella, Rachael Taylor, Joel Kinnaman,
Veronika Vernadskaya, Dato Bakhtadze, Yuriy Kutsenko, Nikolay
Efremov, Georgiy Gromov
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro:
135
Pisteet: ½
Sielutonta paskaa.
Neljä tyhmää amerikkalaisnuorta
(Emile Hirsch, Max Minghella, Olivia Thrilby ja Rachael Taylor) ovat
juhlimassa moskovalaisella yöklubilla kun sähköt katkeavat. He
menevät ulos ja näkevät kuinka taivaalta laskeutuu tuhansia
pallomaisia valoja maahan. Ensin he luulevat niiden olevan
revontulia, mutta kun yksi valoista tuhoaa moskovalaismiliisin
tuhkapölyksi, he pakenevat henkensä edestä. He onnistuvat
piiloutumaan yöklubin kellariin ruotsalaisen Skylerin (joel
Kinnaman) kanssa, josta uskaltautuvat vasta muutaman päivän päästä
ulos kaduille, jotka ovat tyhjillään. Suurin osa ihmisistä on
kuollut. Valot ovat ulkoavaruudesta tulleita olentoja, joita ei voi
nähdä päiväsaikaan, paitsi niiden ollessa lähellä
sähkölaitteita, joihin antavat virtaa ohikulkiessaan. Heidän on
opittava suojautumaan olennoilta ja etsittävä apua.
Että tällästä paskaa. Erittäin
typerä elokuva kaikin puolin. Tehosteet olivat jossain määrin
näkemisen arvoisia, mutta muutoin aivan kauheeta kakkaa.
Käsikirjoitus olisi pitänyt polttaa ja käsikirjoittaja
mahdollisesti sen mukana. Kyseinen heppu, eli John Spaihts, on tehnyt
käsikirjoituksen myös Ridley Scottin tulevaan Prometheus-elokuvaan,
jota olen kyllä ihan innolla odotellut, mutta tämän katsomisen
jälkeen pienellä varauksella kyllä suhtaudun siihen. Kässäri voi
siis siinäkin olla jotain tämän tasoista paskaa. Mutta
toivottavasti ei, ja onhan siinä käsikirjoitusta tehnyt myös
Lost-sarjaa kirjoittanut Damon Lindelof, joten ehkä joku järki on
siinä sentään mukana. Tässä sellaista ei ollut. Aivan kaikkea ei
voi kuitenkaan pistää paskan käsikirjoituksen piikkiin, sillä
myös ohjaaja Chris Gorak suoriutuu tehtävästään erittäin
huonosti. Chris on toiminut aiemmin taideohjaajana mm. Fight Club ja
Fear and Loath in Las Vegas elokuvissa. Siinä pestissä miehen olisi
kannattanutkin pysytellä ainakin tämän perusteella.
Elokuvan hahmoista yksikään ei
jaksanut kiinnostaa. Jos jotakuta näyttelijää pitää jotenkin
kehua niin ehkä sitten Joel Kinnamanin suoritusta voi pitää
jossain määrin ok-tasoisena. Joel osaa näytellä hienosti kunhan
kässäri antaa siihen tilaisuuden, tässä hänestä oltiin tehty
kuitenkin lähinnä kliseinen pelkuri. Elokuvan juoniasetelmasta
olisi kenties voinut saada jotain järkevää aikaiseksi jos hahmot
eivät olisi jauhaneet paskaa ja olisivat käyttäytyneet edes
jossain määrin älyllisesti. Jos haluaa välttämättä katsoa
paskan leffan niin tässäpä sellainen on, muutoin tämän
katsomista en voi suositella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti