Viimeinen sirkus

Balada triste de trompete (The Last Circus/Viimeinen sirkus) (2010)

Ohjaus: Álex de la Iglesia

Käsikirjoitus: Álex de la Iglesia

Näyttelijät: Carlos Areces, Antonio de la Torre, Caroline Bang, Manuel Tellafé, Alejandro Tejerías, Manuel Tejada, Enrique Villén, Gracio Olayo, Sancho Gracia, Paco Sagarzazu, Santiago Segura

Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 114

http://www.imdb.com/title/tt1572491/

Pisteet: **½

Eletään vuotta 1973 Espanjassa. Diktaattori Franco on siirtymässä pikkuhiljaa sivuun maan johdosta. Samaan aikaan lapsuudessaan kovia kokenut Javier (Carlos Areces) saa töitä sirkuksesta surullisena klovnina. Javierin isä ja tämän isovanhemmat olivat myös sirkusklovneja. Sirkusta johtava Sergio (Antonio de la Torre) on hauska klovni, sirkuksen suurin vetonaula, joka saa lapset nauramaan. Javier rakastuu Sergion tyttöystävään, kauniiseen trapetsitaitelija Nataliaan (Caroline Bang). Sergio pahoinpitelee usein Nataliaa, mutta siitäkin huolimatta he pysyvät yhdessä. Nataliakin alkaa kuitenkin rakastua Javieriin, mikä johtaa lopulta väkivaltaan ja Javierin pakenemiseen metsään. Pakomatkallaan Javier törmää myös lintumetsällä olevaan Francoon, kunnes sekoaa täysin ja palaa etsimään Nataliaa kuoleman enkeliksi pukeutuneena ja konekiväärein varustettuna. Taistelu tosirakkaudesta käydään Kaatuneiden laakson pyhällä ristillä.

Sekopäinen traileri lupaili hyvää, mutta varsinainen elokuva osoittautui varsin urpoksi ja surkeasti käsikirjoitetuksi. Alkupuoli oli vielä paikoin todella hyväkin, mutta loppu oli täysin järjetöntä sekoilua, tuskin edes ohjaaja Álex de la Iglesia tajusi mitä oli tekemässä. Suurin ongelma oli salamaleikkaus ja koko ajan heiluva kuvaus. Näin yritettiin lisätä elokuvan sekopäisyyttä, tai paremminkin piilottaa se tosiasia ettei elokuva oikeasti mikään kovin sekopäinen lopulta edes ollut. Paljasta pintaa ei uskallettu näyttää juuri laisinkaan, Caroline Bangin valtaisia rintoja kyllä esiteltiin moneen otteeseen, mutta varsinaisesti mitään ei lopulta nähty. Muutaman kerran kyllä paneskeltiin, mutta hyvin kiltisti verestä ja kielen lirputuksesta huolimatta. Ammuskelutkin olivat lähinnä sinne sun tänne räiskimisiä, vähän sama kuin jos pornoleffassa miesnäyttelijä roiskisi mällejä ympäri makuuhuonetta ilman että koskaan penetroisi naisen emätintä. Aika lerppua touhua siis.

Elokuvasta kannattaakin katsoa vain traileri ja kuvitella itse sen pohjalta minkälainen elokuva olisi ja jättää siis varsinainen elokuva katsomatta. Itselläni oli ainakin ennen elokuvan katsomista hyvät mielikuvat minkälaista huikeaa menoa olisi luvassa ja pettymyshän siitä vain syntyi kun meno oli jotain ihan muuta. Kulttiohjaaja Álex de la Iglesian aiempia ohjaustöitä on ollut tarkoitus katsella, mutta onpa vain jäänyt tekemättä. En siis tiedä minkälainen hänen tyylinsä on aiemmissa elokuvissa ollut, mutta tässä hän on lähtenyt matkimaan aivan liikaa Hollywood-leffojen salamaleikkaustyyliä, joka saa lähinnä pään särkemään. Joskus 10-15 vuotta sitten olisin saattanut tästä tykätä hieman enemmän, mutta nyt kaipaan lähinnä edes jossain määrin järkevää juonta. Sekopäinen menokin kyllä kelpaisi, mutta ei ainakaan näin toteutettuna.