sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Metsästys


The Hunting Party (Metsästys) (1971)
Ohjaus: Don Medford
Käsikirjoitus: William W. Norton, Gilbert Ralston, Lou Morheim
Näyttelijät: Oliver Reed, Gene Hackman, Candice Bergen, Mitchell Ryan, Simon Oakland, Ronald Howard, L.Q. Jones, William Watson, G.D. Spradlin, Rayford Barnes, Bernard Kay
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 283
Pisteet: ****½
Tylyn kaunis lännenklassikko.
Rikas karjankasvattaja Brandt Ruger (Gene Hackman) kohtelee vaimoaan Melissaa (Candice Bergen) huonommin kuin karjaansa. Brandt lähtee rikkaiden ystäviensä kanssa kahdeksi viikoksi metsästysretkelle jättäen vaimonsa tekemään vapaaehtoistöitä paikallisessa koulussa. Sattumoisin samoilla seuduilla liikkuva lainsuojaton Frank Calder (Oliver Reed) kidnappaa Melissan luullen tätä opettajaksi. Frank haluaa nimittäin oppia lukemaan ja tuumii oppivansa taidon kulkiessaan joukkonsa kanssa kohti parempia ryöstelymaita. Yksi joukon jäsen yrittää raiskata Melissan heti alkuunsa, mutta Frank estää moiset aikeet. Tosin myöhemmin Frank raiskaa itse Melissan, mikä ei tietysti Melissaa oikein miellytä. Frank on kuitenkin joukosta se turvallisin tyyppi, joten Melissan on turvauduttava häneen ja samalla hän näkee tästä karvaisesta miehestä kiltimmän puolen. Lopulta Melissa ei enää haluakaan paeta ja alkaa rakastua Frankiin. Onnea ei kestä kuitenkaan kauaa, sillä sekopäinen Brandt lähtee metsästyskavereidensa kanssa heidän peräänsä varustautuneena lähes kilometrin päähän kantavilla kivääreillä, joilla aikovat niitata Frankin joukon viimeistä miestä myöten ja mahdollisesti samalla myös Melissan.
Don Medfordin ohjaama Metsästys on melko vähälle huomiolle jäänyt lännenelokuva, jota monet pitävät tylsänä. Enpä kyllä ymmärrä moista mielipidettä, sillä elokuvahan oli loistavaa katsottavaa heti alkuminuuteista lähtien. Juonikuvio oli sopivan yksinkertainen ja aina välillä veri roiskui ja virtasi oikein kunnolla kun Brandt metsästyskavereineen pisti rikollisia kylmäksi raukkamaisesti lähes kilometrin päästä. Gene Hackmanin, Oliver Reedin ja Candice Bergenin roolisuoritukset olivat hienoa katseltavaa eikä muidenkaan näyttelijöiden roolisuorituksissa juuri moitittavaa ollut. Mikään John Wayne tai John Ford-tyylinen lännenelokuva ei ollut kyseessä, vaan enemmänkin tämä muistutti Sam Peckinpahin Hurjaa joukkoa ja Sergio Leonen spagettiwesterneitä. Mieleen tuli myös Enzo G. Castellarin ohjaama Keoma ja Sergio Corbuccin ohjaama Suuri hiljaisuus. Spagettiwesterneiden tavoin kuvauksia ei tehty Yhdysvalloissa vaan Espanjassa.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Moonrise Kingdom


Moonrise Kingdom (2012)
Ohjaus: Wes Anderson
Käsikirjoitus: Wes Anderson, Roman Coppola
Näyttelijät: Jared Gilman, Kara Hayward, Bruce Willis, Edward Norton, Bill Murray, Frances McDormand, Tilda Swinton, Jason Schwartzman, Bob Balaban, Harvey Keitel
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 282
Pisteet: ****½
Eletään vuotta 1965 New Penzancen saarella Uudessa-Englannissa Yhdysvalloissa, jonne on pian iskemässä hurrikaani. 12-vuotias orpo Sam Shakusky (Jared Gilman) karkaa partioleiriltä. Partiojohtaja Ward (Edward Norton) hälyttää paikallispoliisi Sharpin (Bruce Willis) johtamaan etsintöjä. Pian selviää että Sam on karannut saarella asuvan samanikäisen Suzy Bishopin (Kara Hayward) kanssa ja he rakastuvat pakomatkansa aikana. Suzyn lakimiesvanhemmat Laura (Frances McDormand) ja Walt (Bill Murray) aikovat kuitenkin erottaa rakastavaiset toisistaan.
Hieno elokuva jälleen Wes Andersonilta. Moonrise Kingdom on romanttinen draamakomedia, johon Anderson on kerännyt jälleen aiemmista elokuvistaan tuttuja tähtinäyttelijöitä, kuten Bill Murrayn ja Jason Schwartzmanin. Tällä kertaa mukaan on saatu myös liuta uusia tähtinäyttelijöitä, kuten Bruce Willis, Edward Norton ja Frances McDormand. Heistä parhaimman roolisuorituksen tekee Bruce Willis, joka ei turhia peittele vanhuuttaan. Bill Murrayn rooli jäi tällä kertaa melkoisen pieneksi, mutta hienosti hänkin roolistaan jälleen selviytyi. Elokuvan todelliset tähdet ovat kuitenkin Jared Gilman ja Kara Hayward, joille molemmille tämä oli ensimmäinen elokuvarooli. Molemmat ovat syntyneet vuonna 1998 ja ainakin tämän elokuvan perusteella heissä on ainesta hyviksi näyttelijöiksi. Kara onkin jo saanut roolin myös toisesta elokuvasta ja Jared kuvailee kuulemma toimintapainotteisia videoita. Molempien näyttelijäsuorituksia oli kyllä ilo katsella.
Wes Anderson käsikirjoitti elokuvan yhdessä Roman Coppolan kanssa, joka on ohjaaja Francis Ford Coppolan poika. Roman käsikirjoitti Wesin kanssa myös elokuvan The Darjeeling Limited, jonka Wes myös ohjasi vuonna 2007. Moonrisen Kingdomin kuvaukset aloitettiin keväällä 2011 ja saatiin päätökseen saman vuoden kesäkuussa. Ensi-iltansa elokuva sai Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa 2012. Kriitikot ovat tykänneet kovasti ja niin myös yleisö. Noin 16 miljoonaa dollaria maksanut elokuva onkin kerännyt kassatuloja maailmanlaajuisesti noin 65 miljoonaa dollaria, mikä on aikamoisen loistava saavutus. Andersonin seuraava elokuva tulee olemaan vuonna 2014 valmistuva The Grand Hotel Budapest.

perjantai 23. marraskuuta 2012

The Three Stooges


The Three Stooges (2012)
Ohjaus: Bobby Farrelly, Peter Farrelly
Käsikirjoitus: Mike Cerrone, Bobby Farrelly, Peter Farrelly
Näyttelijät: Chris Diamantopoulus, Sean Hayes, Will Sasso, Jane Lynch, Sofia Vergara, Jennifer Hudson, Craig Bierko, Stephen Collins, Larry David, Kirby Heyborne, Carly Craig, Kate Upton
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 281
Pisteet: *
Kolme pöhköpäistä ystävystä, Moe (Chris Diamantopoulus), Larry (Sean Hayes) ja Curly (Will Sasso) varttuvat nunnien ylläpitämässä orpokodissa ja aiheuttavat kommelluksia minne menevätkin. Kun orpokoti meinataan sulkea rahavaikeuksien vuoksi, päättää kolmikko lähteä kaupunkiin keräämään tarpeeksi rahaa jottei niin tapahtuisi. Tavoitteena on kerätä 830 000 dollaria. Miehensä murhaa suunnitteleva Lydia (Sofia Vergara) näkee kolmikon rakastajansa Macin (Craig Bierko) kanssa ja päättää palkata heidät hommaan. Kolmikko suostuukin mutta eihän murhan suorittamisesta meinaa tulla mitään ja lisäksi Moe joutuu mukaan tositv-ohjelmaan. Sitten tuikataan sormia silmiin, lekaa päähän, moottorisahaa kaljuun, kastellaan kaloja, soditaan pissaavilla vauvoilla ja pudotaan katolta.
Moe Howard, Larry Fine ja Curly Howard olivat suositun The Three Stooges-koomikkoryhmän jäsenet, joista kuvattiin lukuisia lyhytelokuvia 30-luvulta aina 50-luvun lopulle. Suomessa kolmikko on jäänyt melkoisen tuntemattomaksi, lähinnä he olivatkin suosittuja Yhdysvalloissa. Bobby Farrelly ja Peter Farrelly alkoivat suunnitella kolmikosta komediaelokuvaa jo vuonna 2001, mutta meni vielä kymmenen vuotta ennen kuin kuvaukset aloitettiin. Rooleihin oli yhdessä vaiheessa ehdolla Benicio Del Toro, Sean Penn ja Jim Carrey, eli melkoisen kovat nimet, mutta lopulta talousongelmat ja kuvausten viivästykset johtivat siihen että rooleihin jouduttiin valitsemaan melkoisen tuntemattomat näyttelijät. Itselleni tuntemattomin oli Moeta esittänyt Chris Diamantopoulus, Larrya esittäneen Sean Hayesin olin nähnyt Will & Crace-sarjassa ja Will Sasson naama on jäänyt mieleen MADtv-sarjasta. 30 miljoonaa dollaria maksanut elokuva sai lopulta ensi-iltansa vuonna 2012 ja menestyi kohtuu hyvin. Budjetti oli 30 miljoonaa dollaria ja kassatulot olivat maailmanlaajuisesti noin 53 miljoonaa dollaria.
En ole nähnyt yhtäkään The Three Stooges-lyhytelokuvaa, joten niiden tasosta en osaa sanoa mitään, mutta tämä oli kyllä aikamoista paskaa. Nauratti lähinnä se kuinka huono tämä oli. Enkä kyllä tajua edelleenkään miten joku voi pitää Sofia Vergaraa kauniina. Ruma ja ärsyttävä ämmä. Kate Uptonin munkkeja olisin mieluummin katsonut, mutta niitä esiteltiin vain kerran tiukassa uimapuvussa. Trailerissa nähty kohtaus jossa Kate nousee uima-altaasta puuttui kokonaan itse elokuvasta. Farrellyn veljekset tekivät vielä 90-luvulla melkoisen onnistuneita komedioita, mutta viime vuosina ovat suoltaneet lähinnä paskaa. Paskasta puheen ollen, tässä nähtiin Jersey Shore-tositv-sarjan tyypit camerooleissa. Sofia Vergaraa en panisi, mutta Snookia voisin kyllä pannakin. Niin ja Kate Uptonia tietysti myös.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

ParaNorman


ParaNorman (2012)
Ohjaus: Chris Butler, Sam Fell
Käsikirjoitus: Chris Butler
Äänirooleissa: Kodi Smit-McPhee, Tucker Albrizzi, Anna Kendrick, Casey Affleck, Christopher Mintz-Plasse, Leslie Mann, Jeff Garlin, Elaine Stritch, Bernard Hill, Jodelle Ferland, Tempestt Bledsoe, Alex Borstein, John Goodman
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 280
Pisteet: ***
Pikkukylä Blithe Hollowissa asuva Norman (ääniroolissa Kodi Smit-McPhee) on erilainen kuin kylän muut lapset, hän pystyy nimittäin näkemään kuolleita ja puhumaan heidän kanssaan. Normania pidetäänkin friikkinä niin koulussa kuin kotonakin, jossa juttelee edesmenneen isoäitinsä (ääniroolissa Elaine Stritch) kanssa päivittäin. Normanin isä (ääniroolissa Jeff Garlin) on kyllästynyt poikansa hulluihin höpinöihin ja samaa mieltä on hänen isosiskonsa Courtney (ääniroolissa Anna Kenrick). Ainoastaan Normanin äiti (ääniroolissa Leslie Mann) yrittää olla hänen puolellaan, tiettyyn pisteeseen asti. Koulussa Normania kiusataan alituiseen, etenkin Alvinin (ääniroolissa Christopher Mintz-Plasse) toimesta. Normanin ainut ystävä on liikalihavuudestaan kiusattu Neil (ääniroolissa Tucker Albrizzi), jonka mielestä Norman on mukavaa seuraa. Eräänä päivänä Normanin hulluna pidetty eno (ääniroolissa John Goodman) kertoo myös pystyvänsä näkemään kuolleita ja puhumaan heidän kanssaan. Hän kertoo myös että Normanin täytyy suojella kylää vuosisatoja vanhalta kiroukselta, jonka noita langetti kylän päälle. Pian Norman kokeekin elämänsä seikkailun joutuessaan pakenemaan eläviä kuolleita samalla kun yrittää selvittää noidan langettaman kirouksen salaisuuden.
ParaNorman yhdistää lapsille suunnattua seikkailukomediaa ja kauhua hitusen liian tylsästi. Meno ei missään vaiheessa vienyt mukanaan. Kyseessä on toinen nukkeanimaatioelokuva joka on tehty kokonaan 3D-tekniikalla, ensimmäinenhän oli Coraline ja toinen todellisuus. Kuvaukset aloitettiin vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa ja ne kestivät noin kaksi vuotta. Kameroina käytettiin Canonin EOS 5D Mark II-digijärjestelmäkameroita, joita oli käytössä yhteensä kuusikymmentä. Toinen ohjaajista, Chris Butler, joka myös käsikirjoitti elokuvan, vastasi Coraline ja toinen todellisuus animaation kuvakäsikirjoituksen teosta ja näki siinä läheltä miten nukkeanimaation tekeminen 3D-tekniikalla tehdään. Aiemmin mies oli vastannut Tarzan 2:sen ja Corpse Briden kuvakäsikirjoitusten teosta. Ohjaamisessa Chris sai avukseen Sam Fellin, joka on ohjannut aiemmin animaatiot Virran viemää ja Desperadon taru. Elokuvan tuottanut animaatiostudio Laika on tehnyt aiemmin elokuvat Corpse Bride ja Coraline ja toinen todellisuus. Ensi-iltansa ParaNorman sai elokuussa 2012 ja menestyi varsin hyvin. Noin 60 miljoonaa dollaria maksanut elokuva keräsi kassatuloja maailmanlaajuisesti noin 97 miljoonaa dollaria. Monet kriitikotkin ovat kehuneet elokuvaa. Moitteita taas on tullut siitä että elokuva on vähän liian pelottava pienille lapsille.
Elokuva ei tosiaan saanut ainakaan minua missään vaiheessa kunnolla innostumaan ja juonikuvio oli liian köyhä. Zombihahmot eivät oikein toimineet ja todellinen kauhu oli elokuvasta kaukana. Jos lasten kanssa haluaa katsoa jotain vähän pelottavampaa elokuvaa niin kyllähän tämä siinä tapauksessa on ihan katsomisen arvoinen tekele. Jos ei muuta niin voi spottailla vaikka kauhuelokuvista tuttuja asioita, kuten Jason Vorheesin jääkiekkomaskin ja Halloweenin tunnismusiikin.