sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Katsotut elokuvat: Tammikuu 2015

1. Nightcrawler (2014) *****
Vitun mahtava. Dan Gilroyn ohjaamassa ja käsikirjoittamassa Nightcrawlerissa Jake Gyllenhaalin esittämä niljakas Lou Bloom on valmis mihin tahansa saadakseen työtä. Eräänä yönä hän sattuu onnettomuuspaikalle, jonne ilmestyy nopeasti myös kameramiehiä, jotka kuvaavat työkseen onnettomuuksia, tulipaloja, rikoksia ja murhia, kaikessa karmeudessaan. Lou innostuu heti työstä, hankkii kuvausvälineet, skannerin jolla kuunnella poliisiradiota ja alkaa kierrellä tapahtumapaikkoja yrittäen ehtiä ensimmäisenä paikalle saadakseen mehukkaimman matskun saadakseen sen pyörimään tv-uutisiin ja ennen kaikkea saadakseen maksun työstään. Loun niljakkuus selviää pikkuhiljaa myös tv-uutisten kuvamatskuista päätävälle Ninalle (Rene Russo) ja Loun palkkaamalle työharjoittelija Rickille (Riz Ahmed). Kaikin puolin täydellinen elokuva.

2. Ace in the Hole (Tuhansien silmien edessä) (1951) ****
Entinen kaupunkilaisreportteri Chuck Tatum (Kirk Douglas) saapuu New Mexicoon ja myy itsensä heti pieneen paikallislehteen reportteriksi ja jää odottamaan suurta juttuaan jolla pääsisi takaisin isoihin lehtiin töihin. Vuotta myöhemmin Chuck on kuolla kyllästymiseen kirjoittaessaan uutisia jotka eivät kiinnosta ketään. Sitten Chuck sattuu paikalle kun Leo Minosa niminen mies (Richard Benedict) on jäänyt jumiin intiaanien entiseen kallioluolaan. Alkaa armoton viikon uutissirkus kun Chuck alkaa lypsämään jutusta irti kaiken mahdollisen vaikka kunnollinen pelastusoperaatio tuskin kestäisi muutamaa päivää. Chuck alkaakin ohjailla kaikkia osallisia viivyttääkseen pelastumista. Uusintavaaleihin valmistuva paikallissheriffi on helppo tapaus, kuten myös pelastusoperaatiota johtava teknikko. Vaikeuksia tuottaa lähinnä vain Leon tylsistynyt vaimo Lorraine (Jan Sterling) ja tietysti se että Leo pitäisi oikeasti saada pelastettua ennen kuin on myöhäistä. Billy Wilderin ohjaama Ace in the Hole oli 50-luvulla aikaansa edellä kuvatessaan uutisjuttujen ympärillä pyörivää sirkusta. Amerikkalaisyleisö ei elokuvan sanomaa ymmärtänyt ja se tuottikin tappiota. Mainio elokuva.

3. Oliver & Company (Oliver ja kumppanit) (1988) ***
Ihan ok Disney-piirretty.

4. 21 tapaa pilata avioliitto (2013) **
Aikas tyypillistä kotimaista komediaa. Paikoin oli ihan hyvää yritystä, mutta rohkeutta kaivattaisiin kyllä enemmän tekijöiltä. Hajutonta ja mautonta kun tuppaa nämä useimmiten olemaan.

5. The Babadook (2014) ***
Amelia (Essie Davis) on leskeksi jäänyt yksinhuoltajaäiti, joka yrittää pärjätä arjesta ylivilkkaan hirviöitä pelkäävän 6-vuotiaan poikansa Samuelin (Noah Wiseman) kanssa. Juuri kun näyttää ettei elämä voisi mennä enää huonommaksi, löytävät he kirjahyllystään oudon lastenkirjan, jossa kerrotaan Babadook-hirviöstä, joka vaani heitä pimeistä nurkista. Essie Davis on roolissaan elokuvan parasta antia, Noah Wiseman taas on ärsyttävä potkuraivareita saava kakara. Australialaisen Jennifer Kentin ohjaamaa ja käsikirjoittamaa The Babadookia on kehuttu ympäri maailmaa, eikä syyttä. Huonoja puolia oli kuitenkin lopulta liikaa jotta olisin voinut oikeasti todella tykätä elokuvasta. Kyseessä on Kentin ensimmäinen kokopitkä elokuva, sellaisena varsin lupaavaa jälkeä. Mielenkiintoista nähdä mitä tekee jatkossa.

6. Finding Vivian Maier (Vivian Maierin salaisuus) (2013) ****
Mielenkiintoinen dokumentti vuonna 2009 kuolleesta entisestä lapsenhoitaja Vivian Maierista, joka kuvasi elinaikanaan yli satatuhatta katuvalokuvaa ja nousi koko maailman tietoisuuteen kuoltuaan.

7. All the President's Men (Presidentin miehet) (1976) ****
Tositapahtumiin perustuva elokuva kahdesta toimittajasta (rooleissa Robert Redford ja Dustin Hoffman), jotka alkavat penkoa Watergate-skandaalia 70-luvun alussa ja paljastavat presidentti Nixonin olleen osallisena siihen. Loppu on tietysti historiaa, eli yksi niistä elokuvista joka jokaisen kannattaa katsoa ainakin kerran eläessään.

8. Boyhood (2014) ****
Otteita pojan elämästä 12 vuoden ajalta. Raikas elokuva. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Richard Linklater kuvasi tätä oikeasti 12 vuoden ajan. Pääosaa esittävä Ellar Coltrane varttui siinä ajassa 5 vuotiaasta 18 vuotiaaksi, kuten myös Ellarin isosiskoa esittänyt Lorelei Linklater, Richardin tytär, joka on siis oikeasti syntynyt samana vuonna kuin Ellar. Heidän vanhempiaan esittävät Patricia Arquette ja Ethan Hawke, joista Ethanin oli tarkoitus jatkaa elokuvan ohjaajana jos Richard sattuisi kuolemaan ennen kuin saisi elokuvan valmiiksi. Varsinaista käsikirjoitusta ei ollut itseasiassa laisinkaan, vain aloitus, juonikäänteet ja lopetus oli Richardille selvillä ennen kuvausten aloitusta. Juoni muovautui 12 vuoden aikana ja siihen tehtiin muutoksia aiemmin kuvattujen kohtausten pohjalta ja myös näyttelijät saivat vaikuttaa tarinoihinsa. Lopputulos on raikasta kerrontaa, hyvin lähellä oikeaa elämää. Tai ainakin amerikkalaista elämää. Taustalla näkyy niin Irakin sota kuin myös Obaman nousu presidentiksi.

9. Cold in July (2014) ***½
Joe R. Lansdalen kirjaan pohjautuva Cold in July on tyylikäs 80-luvun lopulle sijoittuva rikostrilleri, jossa soi syntikkapoppi, takatukat ovat muotia ja veri roiskuu. Michael C. Hallin esittämä takatukkainen perheenisä Dexter... eikun Richard Dane ampuu eräänä yönä kotiinsa tunkeutuneen rikollisen, jonka isä (Sam Shepard) janoaa kostoa. Todellinen juonikuvio käynnistyy vasta tästä ja luvassa on valheita, korruptiota, sekopäisiä rikollisia ja vähän myös miesten välistä ystävyyttä. Hallin ja Shepardin lisäksi keskeisessä roolissa nähdään myös Don Johnsonin esittämä yksityisetsivä. Juonikuvion uskottavuus oli yksi isoimmista ongelmista, kuten myös taulukehystysliikettä johtavan perheenisä Danen muuttuminen melkoisen nopeasti rikollistappajaksi. Mutta jos nämä annetaan anteeksi niin kyseessähän on varsin viihdyttävä elokuva.

10. Whiplash (2014) ****½
Andrew (Miles Teller) haluaa olla rumpalina yksi parhaimmista. Musiikkikoulussa hän pääsee vaativanana opettajana tunnetun Fletcherin (J.K. Simmons) johtamaan ryhmään, johon pääsevät vain parhaimmista parhaat. Säälitön Fletcher suorastaan kiduttaa oppilaitaan ja osansa saa myös Andrew, jonka Fletcher ottaakin silmätikukseen tämän lahjakkuuden takia. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Damien Chazelle kuului lukiossa jazz-bändiin, jota johti varsin vaativa opettaja. Sittemmin elokuvien pariin siirtynyt Damien kirjoitti kokemusten pohjalta tämän Whiplashin käsikirjoituksen, muttei saanut sitä tuotantoon. Vuonna 2012 käsikirjoitus oli Hollywoodin Black List -listalla, jonne kerätään vuosittain lupaavia käsikirjoituksia joiden olisi pitänyt päätyä jo tuotantoon. Lopulta Damien sai rahoituksen lyhytelokuvaversioon, joka saavutti menestystä Sundancen filmifestareilla alkuvuodesta 2013. Jo siinä Fletcherin roolissa nähtiin J.K. Simmons. Samana vuonna Damien sai lyhytelokuvan menestyksen ansiosta kerättyä rahoituksen kokopitkän elokuvan tekemiseen ja loppu on historiaa. Whiplash on hieno elokuva, etenkin pidin oppilailleen armottoman opettajan ja itselleen armottoman oppilaan välisistä henkien taisteluista, loppu kruunasi kaiken. Simmons ja Teller tekevät loistavat roolisuoritukset. Ei voi muuta kuin suositella.

11. Predestination (2014) ****
Paradoksi. Hieno scifileffa Michael ja Peter Spierigiltä. Ohjaajaveljesten ensimmäinen kokopitkä elokuva oli halvalla tehty zombiekomedia Undead vuodelta 2003 ja toinen vampyyritoimintaleffa Daybreakers vuodelta 2009. Kyseessä on siis kolmas elokuva ja jälki alkaa olla varsin hyvää. Täytyykin ottaa myös tuo Daybreakers katseluun. Undead on muistikuvien mukaan ihan katsottava zombiekomedia. Tällä kertaa veljekset ovat tehneet Robert A. Heinlein All You Zombies lyhyttarinan pohjalta mielenkiintoisen scifitrillerin, jossa Ethan Hawken esittämä aikamatkaaja-agentti jahtaa 70-luvulla pommi-iskuja tehnyttä murhaajaa. Arvasin elokuvan kaikki juonenkäänteet hyvissä ajoin, oikeastaan jo alusta lähtien, mutta eipä se katselua hirveästi haitannut. Hawken lisäksi toisessa keskeisessä roolissa nähdään Sarah Snook, joka tekee Hawken ohella hienon näyttelijäsuorituksen.

12. '71 (2014) ***
Pettymys. Tätä on kehuttu kovasti ja ehtinyt voittaa muutamia palkintojakin. Asetelma onkin oikein hyvä, toteutus taas ei. Jack O'Connellin esittämä nuori sotilas joutuu eroon joukoistaan vuoden 1971 Belfastissa, jossa brittisotilaiden on määrä pitää yllä järjestystä. Paikalliset alkavat kuitenkin mellakoimaan ja sotilaan on yritettävä selviytyä yöstä hengissä. Jo alkupuolen heiluva kuvaus rupesi vituttamaan, jonka jälkeen oli vaikea tykätä loppuelokuvasta. Ja kun ohjaus ja editointikaan ei oikein toiminut, niin eipä tästä oikein pitämään pystynytkään. Musiikit olivat sentään hyvät, eikä näyttelijäsuorituksissakaan hirveästi valittamista ollut, ei tosin hirveästi ylistämistäkään. Päähenkilö jäi aikamoisen turhanpäiväiseksi tyypiksi.

13. The Grand Budapest Hotel (2014) ****
Mainio elokuva jälleen Wes Andersonilta. Kyseessä on myös Andersonin elokuvauran menestynein elokuva kaupallisesti. Yhdysvalloissa elokuva keräsi kassatuloja lähes 60 miljoonaa dollaria, suurin menestys tuli kuitenkin kansainvälisesti, 115 miljoonaa dollaria (suurin osa Euroopasta ja Australiasta), joten maailmanlaajuiset kokonaistulot nousivat peräti 172 miljoonaan dollariin. Vertailuna Andersonin toiseksi eniten kassatuloja kerännyt elokuva The Royal Tenenbaums keräsi kassatuloja 71 miljoonaa dollaria. The Grand Budapest Hotel kertoo Grand Budapest-hotellin vastaanottovirkailija Gustave H:n (Ralph Fiennes) ja pikkolo Zero Moustafan (Tony Revolori) ihmeellisistä seikkailuista ensimmäisen ja toisen maailmansotien välissä kuvitteellisessa Zubrowkan valtiossa Euroopassa. Andersonille tyypilliseen tapaan elokuva on sekoitus taiteellista ja viihteellistä kerrontaa. Eikä tietysti voida unohtaa lukuisia tunnettuja näyttelijöitä sivurooleissa, kuten, Adrien Brody, Willem Dafoe, Jeff Goldblum, Harvey Keitel, Jude Law, Edward Norton, Saoirse Ronan, Tilda Swinton ja Bill Murray.

14. Wrong Turn 6: Last Resort (Unrated-versio) (2014) **
Juoneen kun oltaisiin panostettu edes hitunen enemmän niin tämä olisi voinut olla ihan kelvollinen jatko-osa Wrong Turn-leffoille. Seksikohtaukset oli melkein kuin pornoleffoista, keskeisissä rooleissa nähdyt naisnäyttelijät oli sen mukaiseisesti valittu, eli kaikki nähtiin alasti. Siitäpä suurimmat plussat. Parit ihan kivat kuolemat tarjoili myös (mm. paloletku perseeseen), mutta tosiaan juoni oli sen verran kädetön ettei tästä voinut hirveästi tykätä. Dvd, blu-ray ja netin kautta myyty tiedostoversio vedettiin pois myynnistä kun selvisi että yhdessä kohtauksessa oli käytetty luvattomasti kadonneen ja kuolleena löytyneen vanhan naisen kuvaa, mikä tietysti järkytti naisen omaisia. Asiaa käsiteltiin oikeudessa asti. Ilmeisesti asia saatiin kuitenkin sovittua sillä elokuvaa alettiin myydä jälleen. Julkaistaan myös Suomessa helmikuussa 2015.

15. John Wick (2014) ****
Hyvää toimintaa. Ex-palkkatappaja John Wick (Keanu Reeves) palaa hommiin kun hänen koiransa tapetaan ja autonsa varastetaan. Chad Stahelski ja David Leitch aloittivat elokuvauransa jo 90-luvulla, ensin stuntmiehinä ja sittemmin kohoten stuntkoordinaattoreiksi. Keanu Reeves tutustui kaksikkoon jo The Matrix elokuvia tehdessään ja luettuaan John Wickin käsikirjoituksen halusi heidät suunnittelemaan elokuvan toimintakohtaukset ja toivoi miesten olevan kiinnostunut myös ohjaamisesta. Näin kävikin. Kyseessä on Chadin ja Davidin ensiohjaus, tosin David ei saanut ohjaajan krediittiä lopputeksteihin. Kaksikon kokemattomuus näkyi vielä melkoisesti ohjauksessa, etenkin juonenkuljetus olisi saanut olla vieläkin tiukempaa. Ensimmäiseksi ohjaustyöksi John Wick on kuitenkin aikamoisen erinomainen suoritus. Vuosien stuntkokemus näkyy etenkin toimintakohtauksissa, joita on runsaasti. Veri roiskuu kun Keanu Reevesin esittämä John Wick pistää ukkoja kylmäksi. Jatko-osa on mahdollisesti tulossa jossain vaiheessa. Keanu Reevesilta on tulossa useita elokuvia tänä vuonna, joten mies on tekemässä ihan kunnolla paluuta näyttelijäksi. Vuoden 2009 jälkeenhän mies näytteli vain muutamissa elokuvissa ja kokeili välillä myös ohjaushommia (Man of Tai Chi) ja näytti jo hetken siltä että miehen näyttelijäura alkaa olla ihan finaalissa (47 Ronin oli aikamoisen paha floppi), mutta tämä John Wick antaa jälleen lupauksia siitä että ura voisi lähteä taas nousuun. Eli Rothin ohjaama Knock Knock kauhuelokuva ainakin kuulostaa kiinnostavalta. Kuten myös Rain-minisarja, jossa Keanu esittäisi jälleen palkkatappajaa.

16. Død snø 2 (Dead Snow 2) (2014) ***½
Mainio zombiekomedia. Ekalle osalle tuli annettua peräti neljä tähteä aikoinaan, mutta näin jälkeenpäin ajatellen oikea pistemäärä lienee kolme ja puoli tähteä, kuten tällekin. Jos katselisin ekan osan uudestaan voipi olla että tämä kakkososa olisi hitusen ykköstä parempi. Tommy Wirkolalla on selkeästi sydäntä mukana kun on tätä ohjannut. Braindeadit ja The Evil Deadit on katsottu moneen kertaan.

17. Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films (2014) ****
Mainio dokumentti Cannon Filmsin noususta ja tuhosta. Kun israelilaiset serkukset Menahem Golan ja Yoram Globus olivat valloittaneet kotimaansa valkokankaat elokuvillaan 70-luvulla, he päättivät valloittaa seuraavaksi Hollywoodin. He ostivat roskaleffoista tunnetun Cannon Films-tuotantoyhtiön vuonna 1979 puolella miljoonalla dollarilla ja alkoivat suoltaa leffoja ulos parhaimmillaan yli 50 kappaleen vuosivauhdilla. Tuloksena syntyi läjä elokuvia, joista suurin osa on karseata paskaa, mutta joukkoon mahtuu myös useita helmiä, kuten toimintaklassikot Enter the Ninja, American Ninja, Death Wish III, Bloodsport ja Cobra, eikä pidä unohtaa Tobe Hooperin ohjaamia elokuvia The Texas Chainsaw Massacre II ja Lifeforce. Golan ja Globus rakastivat elokuvia, mutta niiden tekeminen olikin sitten ihan eri juttu. Kaksikko osasi kyllä myydä elokuvansa jo ennen kuin kuvauksia oli edes aloitettu, yleensä pelkällä julisteella, mutta menestyvä tuotantoyhtiö tarvitsee vähintään yhden tai pari kaupallista menestystä vuodessa jotta homma tulee kannattavaksi. Golan ja Globus pistivät enemmän rahaa menemään kuin saivat takaisin, joten pikkuhiljaa he olivat veloissa ja lopullinen niitti tuli 80-luvun lopulla kun Superman IV: The Quest for Peace ja Masters of the Universe floppasivat. Laadun sijaan Golan ja Globus keskittyivät liikaa tisseihin ja roskatoimintaan, tosin välillä heidät palkittiin jopa Oscar- ja Golden Globe-palkinnoilla. Dokumentin ohjannut Mark Hartley tunnetaan parhaiten dokumentistaan Not Quite Hollywood: The Wild, Untold Story of Ozploitation!, jossa käsitteli Australiassa tehtyjä eksploitaatioleffoja. Tätä dokumenttia varten Hartley haastatteli Cannon Filmsin ohjaajia, näyttelijöitä ja muita kameran takana vaikuttaneita tyyppejä, jotka kertoilevat hauskoja juttuja Golanin ja Globusin tyylistä tehdä elokuvia. Hartley pyysi myös Golania ja Globusia kertomaan muistojaan Cannon vuosistaan, mutta he kieltäytyivät ja pistivät ulos oman dokumentin aiheesta, The Go-Go Boys: The Inside Story of Cannon Films sai ensi-iltansa toukokuussa 2014 Cannesin filmifestareilla kolme kuukautta ennen kuin tämä Hartleyn dokumentti sai ensi-iltansa. Menahem Golan kuoli elokuun 8. päivä samana vuonna.

2 kommenttia:

  1. Hyvällä tahdilla saat kyllä elokuvia katsottua, itsellä meinaa jäädä alle 10 leffaan kuukaudessa vaikka kuinka yrittää saada katsotuksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuonna 2011 katsoin 416 elokuvaa, 2012 302, 2013 167 ja 2014 138. Eli koko ajan vähemmän tulee katseltua. Tällä hetkellä olen edellisvuotta hieman edellä, mutta eiköhän tänäkin vuonna lopullinen lukema tule olemaan jotain 100-150 väliltä. Viime vuosina sarjojen katselu on toisaalta lisääntynyt, joten sekin vaikuttaa, yleensä sarjat tulee katseltua viikolla ja elokuvat viikonloppuisin.

      Poista