The Divide (2011)
Ohjaus: Xavier Gens
Käsikirjoitus: Karl Mueller,
Eron Sheean
Näyttelijät: Lauren German,
Michael Biehn, Milo Ventimiglia, Courtney B. Vance, Ashton Holmes,
Rosanna Arquette, Iván González, Michael Eklund, Abbey Thickson,
Jennifer Blanc
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro:
89
Pisteet: ***½
New York tuhotaan ydinasein. Yhdeksän
kerrostalon asukasta ehtii kellarin väestönsuojaan turvaan. Yksi
heistä on talonmies Mickey (Michael Biehn), joka olisi mielellään
sulkeutunut rakentamaansa väestönsuojaan ihan yksinään. Hengissä
selviävät myös Eva (Lauren German) poikaystävänsä Samin (Iván
González) kanssa, Josh (Milo Ventimiglia) veljensä Adrienin (Ashton
Holmes) kanssa, Joshin kaveri Bobby (Michael Eklund), Marilyn
(Rosanna Arquette) tyttärensä Wendin (Abbey Thickson) kanssa sekä
Devlin (Courtney B. Vance). Mickey ilmaisee välittömästi muille
olevansa johdossa ja muiden olevan vain vieraita hänen
turvapaikassaan. No, porukkahan alkaa heti hajoilemaan ruuan ja veden
vähyyden takia sekä ulkomaailman tilanteesta tietämättöminä.
Devlin yrittää ottaa radiolla yhteyttä mahdollisiin pelastajiin,
mutta tyhjin tuloksin. Kunnes oven takaa alkaa kuulua ääniä.
Sieltä ei kuitenkaan tule ihan sellaista auttajaa kuin mitä he
toivoivat. Lopulta porukka jää taas keskenään väestönsuojaan ja
alkavat lopullisesti jakautua kahteen ryhmään, hyviin ja pahoihin.
Xavier Gensin aiemmat ohjaukset
Frontière(s) ja Hitman vuodelta 2007 olivat ihan katsomisen arvoisia
tekeleitä, mutta eivät mitään hurraa huutoja kuitenkaan
herättäneet. Hitman oli lähinnä nopeasti unohdettava.
Frontière(s) oli juoneltaan ja hahmoiltaan melkoisen typerä. Sama
ongelma on myös tässä miehen uusimmassa ohjaustyössä. Varsinkin
alku oli melkoisen kiireinen ja hahmoista ei välittänyt laisinkaan.
Michael Biehnin esittämä Mickey nousee hieman muita
kiinnostavammaksi, mutta tyytyy lähinnä sauhuttelemaan sikaria.
Porukan käytös on naurettavan hölmöä ja amerikkalaiseen tyyliin
itkuista kitinää, vaikka ulkopuolella maailma saattaa olla kokonaan
tuhoutunut. Harvinaisen hölmöä porukkaa on siis päätynyt
väestönsuojaan. Mutta ohjaaja Xavier ei olekaan tästä asetelmasta
hirveästi kiinnostunut, vaan keskittyy tässä elokuvassa siihen
mitä näistä hölmöistä tyypeistä lopulta tulee, kuka sekoaa
ensin ja mitä he ovat valmiita tekemään. Tämä puoli elokuvassa
toimiikin melkoisen hyvin, etenkin lopussa. Tosin sielläkin oli
vaivana se, ettei yhdestäkään hahmosta aidosti välittänyt. Yhtä
hyvin olisivat voineet tappaa toisensa heti eikä ainakaan minua
olisi vähempää kiinnostanut.
Elokuvasta löytyy myös
scifielementtejä. En lähde niitä tässä spoilaamaan, tai eipä
niitä tässä elokuvassa mitenkään kovin tarkasti edes kerrottu.
Scifiosuus jää lopulta hyvin vähäiseksi, mutta tuo kyllä
tilanteeseen hyvää piristystä hölmön alun jälkeen. Mistään
avaruusolioista ei ole kyse, sen verran voin paljastaa. Tämä
scifipuoli liittyy siis näihin oven taakse tuleviin "pelastajiin".
Koska elokuvan budjetti oli melko pieni, niin tätä scifiosuutta ei
voitu senkään takia lähteä kovin tarkasti esittelemään ja
ratkaisu on ihan hyvä. Alunperin elokuvassa piti näytellä Melissa
George, Sean William Scott, Robert Patrick ja Raphaël Personnaz.
Pääroolin sai lopulta Lauren German, joka on vähän liian tylsä
päärooliin. Michael Biehn yrittää pitää tasoa yllä, mutta
pääsee vasta aivan lopussa kirjaimellisesti irti. Milo Ventimiglia
ja Michael Eklund olivat ärsyttäviä rooleissaan ja ehkä juuri
siksi heistä saatiin lopussa aika hyvin pahispuolta irti. Rosanna
Arquette taas oli sopivan huorahtava roolissaan.
Jälleen kerran siis katsomisen
arvoinen elokuva Xavier Gensiltä, mutta vähän siltä vaikuttaa
ettei hän mitään oikeasti todella hyvää elokuvaa tule koskaan
tekemään. Mutta jos löytyy sopiva käsikirjoitus niin lopputulos
voi olla ainakin vielä tätäkin parempi.
Katsoin tämän pari päivää sitten ja aika samanlaisia mietteitä syntyi minullekin. Ainekset hyvään leffaan olivat olemassa, mutta henkilöt jäivät tosiaan yhdentekeviksi. Ihan katsottava leffa kumminkin.
VastaaPoista"Huorahtava"? Olikos se tyyppi se mitä ne kaksi äijää raiskasivat? Aikamoista uhrin syyllistämistä kutsua häntä huorahtavaksi, varsinkin kun sana on tarkoitettu naisen seksuaalisuutta loukkaavaksi.
VastaaPoista