Goon (2011)
Ohjaus: Michael Dowse
Käsikirjoitus: Jay Baruchel,
Evan Goldberg
Näyttelijät: Seann William
Scott, Jay Baruchel, Alison Pill, Liev Schreiber, Eugene Levy,
Marc-André Grondin, Kim Coates, Nicholas Campbell, Richard Clarkin,
Jonathan Cherry, Ricky Mabe, George Tchortov, Karl Graboshas, Larry
Woo
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro:
98
Pisteet: ***
Ihan ok komedia jääkiekkojoukkueeseen
päätyvästä tappelijasta.
Baarin ovivahtina toimiva Doug Glatt
(Seann William Scott) murjoo jäähyaitiosta katsomon puolelle
hyökkäävän jääkiekkoilijan ja saa näin asuinpaikkansa
joukkueen valmentajan (Nicholas Campbell) huomion. Tämä ottaa
Dougin joukkueeseensa tappelijaksi, jonka tehtävä on puolustaa ja
murjoa vastustajat vaikkei edes osaa kunnolla luistella. Samaisen
valmentajan veli (Kim Coates) valmentaa isomman sarjan joukkuetta ja
haluaa Dougin suojelemaan tappelukammoista Xavier Laflammea
(Marc-André Grondin) joukkueeseensa. Doug suostuu ja näyttääkin
heti kykynsä kovan luokan tappelijana. Pikkuhiljaa hän onnistuu
myös voittamaan Xavierin luottamuksen ja kohtaa lopulta yhtenä
kaikkien aikojen tappelijana pidetyn Ross "The Boss" Rhean
(Liev Schreiber), jota Xavier pelkää eniten koska tämä aiheutti
hänelle aivotärähdyksen vuosia aiemmin. Miten näiden kahden
välisessä tappelussa käy?
Tositapahtumiin perustuva elokuva
pohjautuu Doug Smithin ja Adam Frattasion kirjoittamaan kirjaan Goon:
The True Story of Unlikely Journey into Minor League Hockey. Doug
Smith pelasi jääkiekkoa vuosina 1988-1998 ja tuli tunnetuksi kovana
tappelijana. Kirjassa hän kertoo tarinansa, jota on lainailtu tähän
elokuvaan. Toisena käsikirjoittajana toiminut Jay Baruchel nähdään
sivuroolissa Sean William Scottin esittämän Dougin parhaana
kaverina. Sivujuonessa seurataan Dougin tutustumista Alison Pillin
esittämään Evaan, jolla sattuu kuitenkin olemaan jo poikaystävä.
Tykkäsin tästä sivujuonesta, etenkin Alison Pillin
näyttelijäsuorituksesta. Sean William Scott oli myös varsin oiva
roolissaan. Mies lihotti itseään roolia varten ja harjoitteli
luistelua ja etenkin tappelua. Liev Schreiber oli roolissaan kanssa
hyvä ja mieleen jäi muutamat Dougin joukkuetoverit, kuten Richard
Clarkin esittämä kapteeni ja tietysti Marc-André Grondin esittämä
Xavier. Eugene Levy nähtiin Dougin isän roolissa, mutta hänen
kohtauksensa eivät oikein sulautuneet muuhun elokuvaan kovinkaan
hyvin.
Jääkiekkoa ja tappeluita kuvattiin
tässä varsin kiinnostavasti, joten kyllähän tätä voi helposti
suositella katsottavaksi mikäli ne jotakin kiinnostusta herättävät.
Itse en jääkiekosta välitä, mutta näinpä jaksoi viihdyttää
koko kestonsa ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti