Iron Sky (2012)
Ohjaus: Timo Vuorensola
Käsikirjoitus: Michael
Kalesniko, Timo Vuorensola
Näyttelijät: Julie Dietze,
Christopher Kirby, Götz Otto, Tilo Prückner, Udo Kier, Stephanie
Paul, Peta Sergeant
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro:
147
Pisteet: ***
Ihan katsomisen arvoinen scifikomedia,
vaikka hieman liian tylsä olikin.
Eletään vuotta 2018. Yhdysvallat
lähettää jälleen astronautteja kuuhun. Laskeuduttuaan kuun
pimeälle puolelle astronautit löytävät sieltä natsien salaisen
voimalaitoksen. Toinen astronauteista, mustaihoinen James Washington
(Christopher Kirby) jää heidän vangiksi ja viedään hakaristin
muotoiseen tukikohtaan tarkempiin tutkimuksiin, jotka suorittaa
tohtori Richter (Tilo Prückner). Erityisesti tätä kiinnostaa
Washingtonin älypuhelin, jolla saisi otettua käyttöön Richterin
suunnitteleman jättimäisen sotakäyttöön tarkoitetun
Götterdämmerung-avaruusaluksen, josta siis puuttuu vielä tarpeeksi
tehokas tietokone. Valitettavasti puhelimesta lopahtaa kuitenkin akku
kun Richter esittelee laitteen toimivuutta komentajalleen, eli
nykyiselle Führerille, Wolfgang Kortzfleischille (Udo Kier).
Seuraavaksi Führeriksi halajava kunnianhimoinen Klaus Adler (Götz
Otto) lupautuu hakemaan maasta lisää älypuhelimia ja mukaan lähtee
myös natsiksi käännytetty James Washington sekä Richterin kaunis
tytär Renate Richter (Julie Dietze), jonka on määrä lisääntyä
Klausin kanssa. Maahan päästyään Klaus alkaa kuitenkin ajamaan
omaa etuaan hyödyntämällä Yhdysvaltain presidenttiä (Stephanie
Paul) ja tämän kampanjamanageri Vivian Wagneria (Peta Sergeant).
Renate taas alkaa epäilemään omaa natsiuttaan nähdessään, ettei
maailma olekaan ihan sellainen paikka minä kuunatsit ovat sitä
pitäneet eläessään kuun pimeällä puolella toisen maailmansodan
loppumisesta lähtien. Kuunatsien maailmanvalloituskin on pian
alkamassa, joten on paras valita kummalla puolella taistelee.
En löytänyt mistään fanilaseja,
joiden läpi olisin katsellut Timo Vuorensolan ohjaaman Iron Sky
natsiscifikomedian, joten jouduin valitettavasti tyytymään ihan
omiin naarmuuntuneisiin ja uusimista kaipaaviin rilleihini kyseistä
elokuvateosta katsellessani. Siitäkin huolimatta viihdyin elokuvan
parissa kohtuu hyvin, etenkin loppupuoli toimi alkua paremmin.
Parasta antia olivat massiiviset avaruustaistelut, seksiä tihkuva
Peta Sergeant nahkapuvuissa, söpö Julie Dietze ja parit ihan
hauskat vitsit. Kokonaisuutena Iron Sky jää kuitenkin liian
tylsäksi kaikilta osa-alueiltaan. Scifiä oli liian vähän, komedia
ei ollut tarpeeksi hauskaa, näytteleminen oli melkoisen
amatöörimäistä, juonesta ei saatu tarpeeksi irti, kuvauksen,
leikkauksen ja musiikin rytmitys ei oikein toiminut, ohjaajalla ei ei
tuntunut olevan tarpeeksi vahvaa ja selkeää visiota aiheesta, jne.
Monet näistä seikoista voi pistää sen piikkiin, että ainakin osa
tekijöistä on vielä ihan harrastelijatason osaajia, joten missään
nimessä ei kannata masentua, vaan jatkaa elokuvien tekemistä ja
tehdä aina parempaa jälkeä. Tietokonetehosteiden osalta jälki on
jo todella hienoa, toki parannettavaa siitäkin löytyy, varsinkin
vihreätä kangasta vasten kuvatut kohdat erottui vielä turhan
selkeästi. Samuli Torssosen luotsaama tehostetiimi on jo kuitenkin
osoittanut olevansa ihan kansainväliselläkin tasolla
varteenotettava kilpailija mille tahansa tietokonetehostefirmalle.
Olen seuraillut Iron Skyn tekemistä
ihan alusta lähtien. Tekijöiden aiempi elokuva Star Wreck: In the
Pirkinning oli heikkouksistaan huolimatta sekin jo ihan katsomisen
arvoinen, varsinkin avaruustaisteluiden osalta, joten odotin tämän
Iron Skyn valmistumista ihan mielenkiinnolla. Ihan yhtä
amatöörimäisistä asetelmista tätä ei lähdetty tekemään kuin
Star Wreckiä, sillä mukaan saatiin ihan oikea elokuvatuottaja, Tero
Kaukomaa, joka luotsasi tekijäporukan yhteistyöhön kansainvälisten
tahojen kanssa. Suomalaisten tuotantoyhtöiden lisäksi mukana oli
saksalainen ja australialainen tuotantoyhtiö ja budjettikin oli Star
Wreckin 15 000 euron sijaan 7,5 miljoonaa euroa. Osa rahoista
kerättiin netin kautta faneilta, jotka saivat myös osallistua
tekoprosessiin antamalla tekijöille ideoita ja tietoa elokuvan
teemoista. Alkuperäinen idea kuunatseista tuli elokuvan tiedottajana
toimineelta Jarmo Puskalalta, jonka pohjalta Finlandia-palkittu
kirjailija Johanna Sinisalo kirjoitti elokuvan tarinan, jonka
pohjalta taas varsinaisen käsikirjoituksen kirjoitti Michael
Kalesniko, soppaa hämmensi lisäksi myös ohjaaja Timo Vuorensola,
jonka nimi löytyy krediiteistä toisena käsikirjoittajana.
Kuvaajaksi palkattiin Mika Orasmaa, joka on itselleni tuttu jo vuonna
1997 valmistuneen hauskan Let's Fucking Die lyhytelokuvan kautta ja
sen jälkeen kuvannut mm. elokuvat Gourmet Club, Joulutarina, Rare
Exports ja Rat King.
Kuvaukset käynnistyivät vuonna 2010
Saksassa ja jatkuivat Australiassa 2011. Erikoistehosteita
väännettiin sen jälkeen Tampereella ja valmista tuli vuoden 2012
alussa, jolloin elokuva esitettiin Berliinin kansainvälisillä
filmifestivaaleilla ja varsinaiset teatteriesitykset aloitettiin
Suomessa 4. huhtikuuta. Faneille järjestettiin ennakkonäytöksiä
ympäri Suomea jo maaliskuussa. Mitään varsinaista jättimenestystä
Iron Sky ei ole saavuttanut, mutta jatko-osaa ja esiosaa ollaan jo
ainakin suunnittelemassa. Huomattavasti mielenkiintoisemmalta
kuulostaa kuitenkin Deus X-niminen scifisarja, jota tekijäporukka on
suunnittelemassa. Siinä taistellaan Taivaaksi väitetyn planeetan
hallitsemisesta. Timo Vuorensola on ohjaamassa myös toisen
natsiteemaisen elokuvan, I Killed Adolf Hitlerin, jossa
aikamatkustetaan tappamaan Adolf Hitleriä vuoteen 1927. Isot ovat
suunnitelmat ja niin pitääkin olla. Iron Sky on hyvä osoitus
siitä, että pienistä lähtökohdistakin voi tehdä melkoisen
massiivisen elokuvan. Tietokoneilla saa nykyään luotua lähes mitä
tahansa ja kun niitä on tekemässä oikeasti osaavaa ja
kunnianhimoista porukkaa, niin lopputulos on mielekästä
katsottavaa. Se ei valitettavasti riitä vielä tekemään elokuvasta
hirveän hyvää, mutta ainakin kotimaisten elokuvien osalta Iron Sky
on osoitus siitä, että jotain mullistavaa on ehkä vihdoin
tapahtumassa.
Vuoden kovin pettymys elokuvien saralla! Ensimmäinen vartti meni odotellessa, toinen vartti haukotellessa ja loppuleffa ihmetellessä että mikä meni pieleen.
VastaaPoista