God Bless America

God Bless America (2011)

Ohjaus: Bobcat Goldwaith

Käsikirjoitus: Bobcat Goldwaith

Näyttelijät: Joel Murray, Tara Lynne Barr, Mackenzie Brooke Smith, Melinda Page Hamilton, Rich McDonald, Aris Alvarado, Maddie Hasson, Dorie Barton, Larry Miller, Geoff Pierson, Dan Spencer, Regan Burns, Mike Tristano, Tony V.

Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 169

http://www.imdb.com/title/tt1912398/

Pisteet: ****

Erittäin suositeltava komedia miehestä ja teinitytöstä, jotka nykymenoon kyllästyneinä alkavat tappaa töykeitä ja tyhmiä ihmisiä.

Frank Murdoch (Joel Murray) on saanut tarpeekseen televisiossa, internetissä ja jokapäiväisessä elämässä näkyvästä ja kuuluvasta roskakulttuurista. Ihmisistä on tullut tyhmiä, itsekkäitä ja töykeitä. Frankin pinnallinen vaimo (Melinda Page Hamilton) jätti hänet ja sai tyttären (Mackenzie Brooke Smith) huoltajuuden, josta on tullut pilalle hemmoteltu kitisevä kakara, joka välittää enemmän iPhonen saamisesta kuin isästään. Kun Frank saa potkut töistä ja aivoista löytyy kasvain, hänellä ei ole enää mitään menetettävää. Niinpä onkin aika kaivaa esille käsiase ja lähteä tappamaan televisiosta tuttuja idiootteja. Ensimmäisenä jonossa on omaa tytärtä muistuttava tosi-tv-tähti, vasta 16-vuotias Chloe (Maddie Hasson), jonka suurin surun aihe on Lexus Sedanin saaminen Cadillac Escaladen sijaan rikkailta vanhemmilta. Samalla Frank saa seurakseen Chloen luokkakaveri Roxyn (Tara Lynne Barr), joka on myös kyllästynyt tyhmiin ihmisiin ja lyöttäytyy hänen matkaansa osittain väkipakolla. Kaksikko aloittaa matkan ympäri Amerikkaa, tappaen elokuvateattereissa kännyköihin puhuvia teinejä, tuplaparkkeeraavia öykkäreitä, homojen oikeuksia vastustavia uskovaisia ja muita tielle osuvia kusipäitä.

Oivallinen satiiri nykymenosta. Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Robert Francis "Bobcat" Goldwaith muistetaan parhaiten Poliisiopisto-elokuvien Zed-hahmona, mutta viime vuosina mies on ohjannut myös mm. The Chappelle's Show ja Jimmy Kimmel Live! -sarjojen jaksoja televisioon. Elokuviakin mies on ohjannut tätä ennen pari, mutta aika vähäiselle huomiolle ne ovat jääneet, vaikka yhdessä oli pääosassa jopa Robin Williams. Tämä God Bless America on selkeästi Bobcatin ohjaajauran suurin saavutus, ainakin toistaiseksi. Mitään todella järisyttävää aiheesta ei tässä onnistuttu lopulta repimään irti, mutta erittäin onnistuneena kannanottona tätä voidaan kuitenkin pitää. Parhaimmillaan tämä tarjoilee hieman samanlaista menoa kuin South Park. Tosi-tv-ohjelmien parodiointi on useimmiten väsyttävää paskaa, mutta tässä niitä tuotiin kivasti osaksi tarinaa. Erityisesti tarkastellaan American Idolia, joka kulkee tässä nimellä American Superstarz. Aris Alvaradon esittämä Steve Clark munaa itsensä kyseisessä ohjelmassa ja hänestä tulee American Idolissa oikeasti nähdyn William Hungin kaltainen naurun aihe koko kansalle. Frankilla on tästä tietysti oma mielipiteensä, joka nähdään elokuvan lopussa.

Frankin ja Roxyn suhdetta käsitellään elokuvassa myös varsin hyvin. Kaksikosta tulee Bonnien ja Clyden kaltainen parivaljakko, joka vaeltaa pitkin Amerikkaa tappaen porukkaa ja tutustuen samalla paremmin toisiinsa. Suhteessa on ylä- ja alamäkiä, kuten olla pitääkin. Pedofiliaa käsitellään myös, mutta kaksikon suhde pysyy kuitenkin enemmänkin Leon-elokuvan Leon ja Mathildan tavoin platonisena. Joel Murray ja Tara Lynne Barr suoriutuvat rooleistaan erinomaisesti ja nostavat elokuvan tasoa entisestään. Joel on tehnyt varsin oivallisia sivurooleja jo 90-luvulta lähtien, muttei ole koskaan noussut sen suuremmaksi tähdeksi. Toivottavasti tämä toisi lisää päärooleja miehelle tulevaisuudessa. Vuonna 1993 syntynyt Tara Lynne Barr puolestaan on roolissaan lähes Chloë Grace Moretzin esittämän Hit-Girlin veroinen teinityttö. Kick-Ass elokuvassa nähdyllä Hit-Girlillä oli opettajana Nicolas Cagen esittämä isä Big Daddy, tässä Frank opettaa Roxyn ampumaan, mutta oppii toisaalta itsekin paljon ylienergiseltä tytöltä. Elokuvan väkivaltaisia kohtauksia voi moittia helposti liiallisiksi ja turhiksikin. Itse näen ne tarpeelliseksi juonen kannalta ja ne ovat hyvä keino päästää höyryjä vapaaksi, varsinkin jos on itsekin kyllästynyt nykymenoon ja kaikenmaailman turhiin tosi-tv-paskoihin. Jos joku alkaa elokuvan nähtyään tappamaan ihmisiä päähenkilöiden tavoin, niin hän on kyllä käsittänyt elokuvan sanoman aikamoisen väärin. Elokuvan heikkouksina voi pitää muutamia kliseisiä tilanteita, joihin voi laskea myös Frankin aivokasvaimen, jotenkin se tuntui melkein turhalta lisältä.