Les Misérables

Les Misérables (2012)

Ohjaus: Tom Hooper

Käsikirjoitus: William Nicholson, Alain Boubil, Claude-Michel Schönberg, Herbert Kretzmer

Näyttelijät: Hug Jackman, Russel Crowe, Anne Hathaway, Amanda Seyfried, Eddie Redmayne, Sacha Baron Cohen, Helena Bonham Carter, Aaron Tveit, Samantha Barks, Daniel Huttlestone, Isabelle Allen

Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 37

http://www.imdb.com/title/tt1707386/

Pisteet: ***

Eletään vuotta 1815 Ranskassa. Leipävarkaudesta 19 vuodeksi vankeuteen tuomittu Jean Valjean (Hugh Jackman) pääsee ehdonalaiseen vapauteen, mutta joutuu vain kaltoinkohdelluksi yrittäessään löytää töitä ja yöpaikkaa. Eräs piispa tarjoaa hänelle kuitenkin yösijan ja syötävää, mutta ahtaalle joutunut Valjean ryöstää hänen hopeansa ja jää kiinni väittäen saaneensa hopeat lahjaksi. Yllättäen piispa todistaa näin olevan ja antaa vielä lisääkin hopeaa jota Valjean ei ollut löytänyt. Liikuttunut Valjean päättää rikkoa ehdonalaisensa ja aloittaa uuden elämän auttaen muita huono-osaisia piispan tavoin. Kahdeksan vuotta myöhemmin Valjeanista on tullut Montreuil-sur-Merin pormestari ja hän omistaa tehtaan, joka työllistää naisia jotka muutoin joutuisivat myymään itseään. Yksi heistä on Fantine (Anne Hathaway), joka jää kiinni rahan lähettämisestä aviottomalle lapselleen Cosettelle (Isabelle Allen) ja saa potkut kun Valjeanin huomion vie alueen uusi poliisitarkastaja Javert (Russel Crowe), joka sattui olemaan Valjeanin vankilassa johtajana. Javert ei kuitenkaan tunnista Valjeania, mutta muistaa hänet lopulta ja Valjean joutuu pakenemaan. Samalla Valjean pelastaa prostituoiduksi ryhtyneen Fantinen, jolle lupaa huolehtia hänen tyttärestään Cosettesta. Yhdeksän vuotta myöhemmin Valjeanin kasvattama Cosette (Amanda Seyfried) rakastuu vallankumousta suunnittelevaan Mariukseen (Eddie Redmayne) ja Javert pääsee jälleen Valjeanin jäljille.

Victor Hugon kirjoittamasta Les Misérables (Kurjat) romaanista on tehty vuosien saatossa lukuisia sovituksia niin näyttämölle, valkokankaalle, televisioon kuin myös radioonkin. Musikaaliversiota on esitetty 1985 lähtien ja sen on nähnyt yli 50 miljoonaa katsojaa. Elokuvaversioita on tehty vuodesta 1935 lähtien aina noin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden välein. Itselleni tunnetuin versio on vuonna 2000 valmistunut minisarja Kurjat, jossa Gérard Depardieu nähtiin Jean Valjeanin roolissa, John Malkovich Javertin roolissa, Virginie Ledoyen Cosetten roolissa ja Charlotte Cainsbourg Fantinen roolissa. Muistikuvien mukaan se oli aikamoisen hyvä.

Musikaaliversiota on yritetty siirtää valkokankaalle jo 80-luvun lopulta lähtien, mutta tuotantoa ei olla saatu käynnistettyä ennen kuin vuonna 2011, jolloin ohjaajaksi palkattiin Tom Hooper ja pääosiin saatiin Hugh Jackman ja Russel Crowe. Fantinen roolin saanut Anne Hathaway laihdutti 10 kiloa ja häneltä leikattiin hiukset lyhyeksi vaikkei häntä nähdä elokuvassa kuin 15 minuutin ajan. Jackman taas kasvatti pitkän parran ja laihdutti myös melkoisesti näyttääkseen elokuvan alussa riutuneelta vangilta ja nosti sitten painonsa takaisin ylös kun kuvattiin muut kohtaukset. Kuvaukset tehtiin kevään ja kesän 2012 aikana ja ensi-ilta oli jo samana vuonna 5. joulukuuta Lontoossa, mutta varsinaiset julkiset esitykset alkoivat vasta saman kuun lopulla, monissa maissa vasta tammikuussa 2013.

Menestys on ollut odotetusti valtaisaa. Kassatuloja on kertynyt maailmanlaajuisesti 411 miljoonaa dollaria ja palkintoehdokkuuksia kymmenittäin. Palkintojen suhteen tekijät ja näyttelijät ovat kuitenkin saaneet lähinnä pettyä. Anne Hathaway on toki vienyt lähes kaikki naissivuosapalkinnot missä on ollut ehdolla, mukaanlukien Oscarin, mutta muutoin palkintoja on tullut lähinnä vain maskeerauksesta, äänista ja musiikista. Enpä kyllä ihmettele, sillä elokuva tuntuu melkoisen kiireessä tehdyltä tai kiireiseltä. Alunperin elokuvan piti olla neljä tuntia pitkä, mutta lopulta se tiivistettiin reiluun kahteen ja puoleen tuntiin. Tämä näkyy leikkauksessa, jossa usein leikataan nopeasti seuraavaan kohtaukseen ja jätetään välillä jopa juonen kannalta melkoisen tärkeitä kohtauksia pois. Lähes tuhatsivuinen romaani on melko mahdoton tiivistää alle kolmetuntiseksi elokuvaksi.

Les Misérables on kuitenkin ihan katsomisen arvoinen elokuva. Puhumisen sijaan siinä lauletaan ja välillä hieman jopa tanssitaan. Normaalista elokuvasta ei siis ole kyse, vaan musikaalista, jollaisia ei nykyään hirveästi tehdä elokuviksi. Russel Crowen lauluosuudet lähinnä huvittivat kun hän laulamisen sijaan enemmänkin huusi osuutensa. Anne Hathaway tekee ihan hyvän roolisuorituksen, mutta eipä se nyt sentään palkintojen arvoiselta tuntunut. Näyttelijäsuoritukset olivat muutoinkin pääosin hyviä, etenkin tykkäsin yllättävänkin paljon Sacha Baron Cohenista kieron varkaan roolissa. Hänen lauluosuudet jäivät myös parhaiten mieleen kivan musiikin seästämänä. Muutoin elokuvan musiikki ei oikein iskenyt. Kuvaus oli varsin hienoa ja lavastus ja puvustus näyttävää. Noin kolmetuntisena versiona tämä olisi voinut toimia hieman paremmin, nyt oli turhan kiireinen etenkin juonen osalta.