Sotahevonen

War Horse (Sotahevonen) (2011)

Ohjaus: Steven Spielberg

Käsikirjoitus: Lee Hall, Richard Curtis

Näyttelijät: Jeremy Irvine, Peter Mullan, Emily Watson, Niels Arestrup, David Thewlis, Tom Hiddleston, Benedict Cumberbatch, Celine Buckens, Toby Kebbell, Patrick Kennedy, Leonard Carow, David Kross, Matt Milne, Robert Emms, Eddie Marsan, Liam Cunningham

Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 79

http://www.imdb.com/title/tt1568911/

Pisteet: ****

Eletään vuotta 1914 Englannissa. Ajat ovat kovat ja sota saattaa olla tuloillaan. Maanviljelijä Ted Narracott (Peter Mullan) ostaa isolla summalla komean, mutta maatilahommiin sopimattoman hevosen. Vaimo Rosen (Emily Watson) mielestä hevonen pitäisi palauttaa, mutta perheen poika Albert (Jeremy Irvine) haluaa pitää sen ja kouluttaa sen työhevoseksi. Albert ja hevonen kiintyvätkin nopeasti toisiinsa. Albert antaa sille jopa nimen, Joey. Hevonen osoittautuukin sekä nopeaksi juoksijaksi, että myös sopivaksi työhommiin, tosin pienellä luonnon avustuksella. Sitten alkaa sota ja Ted myy hevosen taloudellisten vaikeuksien takia ratsuväen kapteeni Nichollsille (Tom Hiddleston), joka lupaa pitää huolta siitä. Albert puolestaan lupaa etsiä sen, johdattipa sota sen minne asti tahansa. Ranskan puolella käytävä sota viekin Joey-hevosen monien seikkailujen jälkeen keskelle sotatannerta, jonne myös Albert on neljä vuotta myöhemmin päätynyt sotimaan isänmaansa puolesta. Mutta löytävätkö he toisensa ja pääsevätkö takaisin kotiin?

Tykkäsin kovasti. Tämä oli selkeästi kuin tehty Steven Spielbergiä varten. Aivan kokoperheen elokuvaksi tätä ei voi kutsua, sillä sota on aiheena kuitenkin sopimaton ihan perheen pienimmille. Mutta aivan hyvin tämän voi päälle kymmenvuotiaille näyttää, ainakin vanhempien seurassa. Ikäraja Suomessa on K13, eli samaa mieltä ovat ikärajan antajat. Sotaa ei tässä kuvata hirveän yksityiskohtaisesti, mikä on ihan ymmärrettävä ratkaisu. Tämä seikka saa kohtaukset tuntumaan jopa hurjemmilta, kun kaikkein pahimmat asiat tapahtuvat katsojan mielikuvituksessa. Toki tässä näytetään nuorten poikien teloitus, mutta hyvin ovelasti ja hevoset kärsivät melkoisesti, muutamat ammutaankin. Verellä ei siis kuitenkaan mässäillä, tai eipä sitä hirveästi tässä edes näkynyt. Kuolemat tapahtuvat siis kuvan ulkopuolella ja näitä kohtia on korostettu hyvin leikkauksella.

Elokuva perustuu vuonna 1982 julkaistuun samannimiseen lastenkirjaan ja vuonna 2007 valmistuneeseen teatterinäytelmään. Kuvaukset tehtiin vuonna 2010 Englannissa. Osa kohtauksista sijoittuu Ranskaan, mutta siellä ei kuvattu tähän mitään. Pääosaan palkattiin aiemmin vain tv-sarja Life Bitesissa näytellyt Jeremy Irvine, joka hoitaa roolinsa hienosti. Todellinen päähenkilö on kuitenkin Joey-hevonen, jota esitti yhteensä neljätoista eri hevosta. Käytössä oli myös mekaaninen hevonen kohtauksiin, joissa oikeaa hevosta ei voinut käyttää. Jos tykkää yleensä heppaleffoista niin tämä on kyllä sieltä parhaasta päästä ainakin teknisestä näkökulmasta katsottuna. Ja erittäin koskettava elokuva kyllä myös. Kohtaus jossa hevonen juoksee keskellä sotatannerta hyppien vallihautojen ylitse oli todella hienosti toteutettu. John Williamsin musiikki tietysti tukee tunnelmaa hienosti. Muista näyttelijöistä mieleen jäävät mm. Tom Hiddleston kapteeni Nichollsin roolissa, Peter Mullan Albertin itsepäisenä isänä, Emily Watson Albertin rakastavana äitinä, saksalaiset sotilaspoikia esittäneet David Kross ja Leonard Carow, Celine Buckens ranskalaisena Emilienä, Niels Arestrup Emilien isoisänä, Nicholas Bro eläinrakkaana saksalaissotilaana ja Toby Kebbell brittisotilas Colinina.

Jos vikoja lähtee etsimään, niin käsikirjoitusta olisi voinut miettiä hieman pidempäänkin ja pituutta olisi voinut lyhentää hieman, vaikkei tämä mitenkään pitkäveteiseltä tuntunut. Mutta lyhyemmällä kestolla kohtauksiin olisi voitu saada ehkä vähän lisätehoa. Mutta nämä nyt on lähinnä jossittelua. Oikein hyvä elokuva kyseessä, jonkalaisia katselee aina mielellään. Lopussa oli vähän samaa tunnetta kuin Blackadder-sarjan Blackadder Goes Forth jaksoissa, joissa sodittiin samoissa vallihaudoissa kuin tässä. Siinä sodan hulluus tosin näytettiin huomattavasti onnistuneemmin, tässä keskityttiin lähinnä hevosen näkökulmaan. Elokuvan toinen käsikirjoittaja, Richard Curtis toimi Blackadder-sarjan käsikirjoittajana, joten samankaltaisuus johtuu ihan siitäkin. Alunperin Curtis ei halunnut kirjoittaa tätä elokuvaa, mutta suostui kun yhteistyö Spielbergin kanssa sujui niin hyvin. Ja kukapa ei haluaisi työskennellä Spielbergin kanssa. Stevenin seuraavat elokuvat tulevat muuten olemaan historiallinen draama Lincoln ja scifitoimintadraama Robopocalypse.