Choi-jong-byeong-gi
Hwal (War of the Arrows) (2011)
Ohjaus: Kim
Han-Min
Käsikirjoitus:
Kim Han-Min
Näyttelijät:
Park Hae-il, Moon Chae-Won, Ryoo Seung-Ryon, Kim Mu-Yeol, Park
Gi-woong, Ryohei Otani, Kim Ku-Taek, Lee Han-wi, Lee Kyeong-Yeong,
Kim Ku-Taek, Kang Eun-Jin
Vuonna 2012
katsottu elokuva nro: 73
Pisteet:
****
Choi Nam-yi (Park
Hae-il) ja Choi Ja-in (Moon Chae-Won) näkivät lapsina ollessaan
isänsä tulleen petetyksi ja mestatuksi kuningas Injon toimesta.
Ma-yi ja Jan-in kasvoivat perhetuttu Kim Moon-shinin (Lee
Kyeong-Yeong) luona ja nyt aikuisiksi vartuttuaan Ja-in on menossa
naimisiin Moon-shinin pojan, Kim Seo-gunin (Kim Mu-Yeol) kanssa.
Hääpäivänä matsupaskiaiset kuitenkin hyökkäävät heidän
kyläänsä, tappavat Moon-shinin ja ottavat Seo-gunin ja Ja-inin
vangeiksi muiden kyläläisten ohella ja vievät Kiinan puolelle.
Taitavaksi jousiampujaksi varttunut Na-yi lähtee heidän peräänsä
tappaen useita taitavia matsusotilaita matkan varrella. Tämä seikka
saakin matsujousiampujajoukkoja johtavan Jyushintan (Ryoo Seung-Ryon)
lähtemään Na-yin perään.
Huikeita
jousiammuntakohtauksia sisältävä historiallinen toimintaseikkailu,
joka on muuten aika halvan näköinen ja muutoin
toimintakohtauksiltaan aika kökönkin oloinen.
Jousiammuntakohtaukset olivat kuitenkin sen verran upeita, että tätä
voi ehdottomasti suositella katsottavaksi. Park Hae-il tekee hyvän
näyttelijäsuorituksen Nam-yin roolissa, kuten myös vastapuolella
oleva Ryoo Seung-Ryon. Varsinkin loppu on näiden kahden miehen
taistelua siitä kumpi ampuu nuolen tarkemmin maaliinsa. Enpä muista
että missään elokuvassa olisi juuri tämän paremmin jousiammuntaa
kuvattu taistelukohtauksissa, isot pisteet siis jo siitäkin. Harmi
että meno oli muutoin aika halvan oloista, etelä-korealaisten
elokuvien taso tälläisten historiallisten elokuvien osalta on vielä
aika eri luokkaa kuin esim. Hongkongissa, tai ainakin 90-luvulla
Hongkongissa tehtiin huomattavasti laadukkaampia historiallisia
toimintaleffoja niukemmallakin budjetilla. Nykyäänhän tilanne on
sielläkin toki aika toinen.
Nuolet viuhuivat
ilmassa runsaasti ja pelkän yhden nuolimallin sijaan tässä oli
useita erilaisia, joita käytettiin kekseliäästi eri tilanteissa.
Verikin roiskui ihan mukavasti kun nuolet lävistivät
mantsupaskiaisia. Vieläkin rankempaa roiskuttelua olisi tosin
kaivannut. Lopussa nähtiin aikas nolo cgi-tiikeri, mutta eipä
tuokaan lopulta menoa haitannut. Kuvaus oli paikoin turhan heiluvaa
ja tv-tason oloista, mutta paikoin myös huikean upeaa ja
tunnelmallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti