sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Iron Sky


Iron Sky (2012)
Ohjaus: Timo Vuorensola
Käsikirjoitus: Michael Kalesniko, Timo Vuorensola
Näyttelijät: Julie Dietze, Christopher Kirby, Götz Otto, Tilo Prückner, Udo Kier, Stephanie Paul, Peta Sergeant
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 147
Pisteet: ***
Ihan katsomisen arvoinen scifikomedia, vaikka hieman liian tylsä olikin.
Eletään vuotta 2018. Yhdysvallat lähettää jälleen astronautteja kuuhun. Laskeuduttuaan kuun pimeälle puolelle astronautit löytävät sieltä natsien salaisen voimalaitoksen. Toinen astronauteista, mustaihoinen James Washington (Christopher Kirby) jää heidän vangiksi ja viedään hakaristin muotoiseen tukikohtaan tarkempiin tutkimuksiin, jotka suorittaa tohtori Richter (Tilo Prückner). Erityisesti tätä kiinnostaa Washingtonin älypuhelin, jolla saisi otettua käyttöön Richterin suunnitteleman jättimäisen sotakäyttöön tarkoitetun Götterdämmerung-avaruusaluksen, josta siis puuttuu vielä tarpeeksi tehokas tietokone. Valitettavasti puhelimesta lopahtaa kuitenkin akku kun Richter esittelee laitteen toimivuutta komentajalleen, eli nykyiselle Führerille, Wolfgang Kortzfleischille (Udo Kier). Seuraavaksi Führeriksi halajava kunnianhimoinen Klaus Adler (Götz Otto) lupautuu hakemaan maasta lisää älypuhelimia ja mukaan lähtee myös natsiksi käännytetty James Washington sekä Richterin kaunis tytär Renate Richter (Julie Dietze), jonka on määrä lisääntyä Klausin kanssa. Maahan päästyään Klaus alkaa kuitenkin ajamaan omaa etuaan hyödyntämällä Yhdysvaltain presidenttiä (Stephanie Paul) ja tämän kampanjamanageri Vivian Wagneria (Peta Sergeant). Renate taas alkaa epäilemään omaa natsiuttaan nähdessään, ettei maailma olekaan ihan sellainen paikka minä kuunatsit ovat sitä pitäneet eläessään kuun pimeällä puolella toisen maailmansodan loppumisesta lähtien. Kuunatsien maailmanvalloituskin on pian alkamassa, joten on paras valita kummalla puolella taistelee.
En löytänyt mistään fanilaseja, joiden läpi olisin katsellut Timo Vuorensolan ohjaaman Iron Sky natsiscifikomedian, joten jouduin valitettavasti tyytymään ihan omiin naarmuuntuneisiin ja uusimista kaipaaviin rilleihini kyseistä elokuvateosta katsellessani. Siitäkin huolimatta viihdyin elokuvan parissa kohtuu hyvin, etenkin loppupuoli toimi alkua paremmin. Parasta antia olivat massiiviset avaruustaistelut, seksiä tihkuva Peta Sergeant nahkapuvuissa, söpö Julie Dietze ja parit ihan hauskat vitsit. Kokonaisuutena Iron Sky jää kuitenkin liian tylsäksi kaikilta osa-alueiltaan. Scifiä oli liian vähän, komedia ei ollut tarpeeksi hauskaa, näytteleminen oli melkoisen amatöörimäistä, juonesta ei saatu tarpeeksi irti, kuvauksen, leikkauksen ja musiikin rytmitys ei oikein toiminut, ohjaajalla ei ei tuntunut olevan tarpeeksi vahvaa ja selkeää visiota aiheesta, jne. Monet näistä seikoista voi pistää sen piikkiin, että ainakin osa tekijöistä on vielä ihan harrastelijatason osaajia, joten missään nimessä ei kannata masentua, vaan jatkaa elokuvien tekemistä ja tehdä aina parempaa jälkeä. Tietokonetehosteiden osalta jälki on jo todella hienoa, toki parannettavaa siitäkin löytyy, varsinkin vihreätä kangasta vasten kuvatut kohdat erottui vielä turhan selkeästi. Samuli Torssosen luotsaama tehostetiimi on jo kuitenkin osoittanut olevansa ihan kansainväliselläkin tasolla varteenotettava kilpailija mille tahansa tietokonetehostefirmalle.
Olen seuraillut Iron Skyn tekemistä ihan alusta lähtien. Tekijöiden aiempi elokuva Star Wreck: In the Pirkinning oli heikkouksistaan huolimatta sekin jo ihan katsomisen arvoinen, varsinkin avaruustaisteluiden osalta, joten odotin tämän Iron Skyn valmistumista ihan mielenkiinnolla. Ihan yhtä amatöörimäisistä asetelmista tätä ei lähdetty tekemään kuin Star Wreckiä, sillä mukaan saatiin ihan oikea elokuvatuottaja, Tero Kaukomaa, joka luotsasi tekijäporukan yhteistyöhön kansainvälisten tahojen kanssa. Suomalaisten tuotantoyhtöiden lisäksi mukana oli saksalainen ja australialainen tuotantoyhtiö ja budjettikin oli Star Wreckin 15 000 euron sijaan 7,5 miljoonaa euroa. Osa rahoista kerättiin netin kautta faneilta, jotka saivat myös osallistua tekoprosessiin antamalla tekijöille ideoita ja tietoa elokuvan teemoista. Alkuperäinen idea kuunatseista tuli elokuvan tiedottajana toimineelta Jarmo Puskalalta, jonka pohjalta Finlandia-palkittu kirjailija Johanna Sinisalo kirjoitti elokuvan tarinan, jonka pohjalta taas varsinaisen käsikirjoituksen kirjoitti Michael Kalesniko, soppaa hämmensi lisäksi myös ohjaaja Timo Vuorensola, jonka nimi löytyy krediiteistä toisena käsikirjoittajana. Kuvaajaksi palkattiin Mika Orasmaa, joka on itselleni tuttu jo vuonna 1997 valmistuneen hauskan Let's Fucking Die lyhytelokuvan kautta ja sen jälkeen kuvannut mm. elokuvat Gourmet Club, Joulutarina, Rare Exports ja Rat King.
Kuvaukset käynnistyivät vuonna 2010 Saksassa ja jatkuivat Australiassa 2011. Erikoistehosteita väännettiin sen jälkeen Tampereella ja valmista tuli vuoden 2012 alussa, jolloin elokuva esitettiin Berliinin kansainvälisillä filmifestivaaleilla ja varsinaiset teatteriesitykset aloitettiin Suomessa 4. huhtikuuta. Faneille järjestettiin ennakkonäytöksiä ympäri Suomea jo maaliskuussa. Mitään varsinaista jättimenestystä Iron Sky ei ole saavuttanut, mutta jatko-osaa ja esiosaa ollaan jo ainakin suunnittelemassa. Huomattavasti mielenkiintoisemmalta kuulostaa kuitenkin Deus X-niminen scifisarja, jota tekijäporukka on suunnittelemassa. Siinä taistellaan Taivaaksi väitetyn planeetan hallitsemisesta. Timo Vuorensola on ohjaamassa myös toisen natsiteemaisen elokuvan, I Killed Adolf Hitlerin, jossa aikamatkustetaan tappamaan Adolf Hitleriä vuoteen 1927. Isot ovat suunnitelmat ja niin pitääkin olla. Iron Sky on hyvä osoitus siitä, että pienistä lähtökohdistakin voi tehdä melkoisen massiivisen elokuvan. Tietokoneilla saa nykyään luotua lähes mitä tahansa ja kun niitä on tekemässä oikeasti osaavaa ja kunnianhimoista porukkaa, niin lopputulos on mielekästä katsottavaa. Se ei valitettavasti riitä vielä tekemään elokuvasta hirveän hyvää, mutta ainakin kotimaisten elokuvien osalta Iron Sky on osoitus siitä, että jotain mullistavaa on ehkä vihdoin tapahtumassa.

1 kommentti:

  1. Vuoden kovin pettymys elokuvien saralla! Ensimmäinen vartti meni odotellessa, toinen vartti haukotellessa ja loppuleffa ihmetellessä että mikä meni pieleen.

    VastaaPoista