314. Neil Burger: Limitless
(Rajaton) (Unrated) ****
Toiminnallinen trilleri scifimäisillä
piirteillä.
Eddie Morra (Bradley Cooper) on
luuserikirjailija, joka ei saa kirjoitettua edes sivun vertaa tekstiä
ja tyttöystäväkin jättää. Eräänä päivänä Eddie tapaa
kadulla ex-vaimonsa veljen, Vernonin (Johnny Whitworth), jonka tietää
olevan huumediileri. Tämä antaa hänelle kokeellisen huumepillerin,
NZT:n, joka antaa ihmiselle kyvyn käyttää aivojen koko
kapasiteettia ja olemaan varma itsestään. Pillerin avulla Eddie
kirjoittaa kirjan yhdessä illassa ja panee siinä sivussa
vuokraisännän vaimoa. Aamulla vaikutus lakkaa, joten Eddie menee
tapaamaan Vernonia saadakseen lisää pillereitä, mutta löytääkin
tämän murhattuna. Hän onnistuu kuitenkin löytämään Vernonin
pillerikätkön, luultavasti saman jota murhaaja oli etsinyt.
Vernonin kuolemaa ei kuitenkaan auta
jäädä miettimään, sillä pillerit avaavat Eddielle aivan uuden
maailman, tien menestykseen, ilman rajoja. Eddie tienaakin hetkessä
isot summat rahaa ja pääsee finanssialan ison mogulin, Carl Van
Loonin (Robert De Niro) puheille. Van Loon valmistelee isoa fuusiota
ja ottaa Eddien avukseen. Vernonin murhaaja on kuitenkin Eddien
perässä ja ongelmia aiheuttaa myös Gennady-niminen pikkurikollinen
(Andrew Howard), jolta Eddie joutui lainaamaan rahaa päästäkseen
käsiksi isompiin rahoihin. Myös huumepilleristä alkaa paljastua
karuja totuuksia.
Erittäin hyvä elokuva. Ohjaaja Neil
Burgerilla on hyvää visuaalista silmää, ei nyt ihan David
Fincherin tasoa, mutta vähän sinne päin. Bradley Cooper tekee
uransa parhaan roolisuorituksen, miehessa on sellaista vähän
ärsyttävää virnettä, joka on tässä roolissa omiaan. Hyvä
ohjaus tietysti auttaa myös suoritusta. Vaikka elokuvassa
käsitellään tavallaan myös huumeiden huonoja puolia, ei silti
sorruta mihinkään sormella osoitteluun, sillä juuri sellaista
tässä ei kaipaa. Tämä on aika puhtaasti viihdeleffa, tosin
enemmänkin juuri David Fincher-tyylinen viihdeleffa, jossa
visuaalisilla kikoilla katsoja viedään keskelle elokuvan
tapahtumia. Joitain mokiakin oli juoneen toisaalta jäänyt, joten
hieman paremmin kannattaa Burgerin keskittyä kun seuraavaa
elokuvaansa tekee, seuraamisen arvoinen ohjaaja siis kyseessä.
Tässä katsomassani unrated-versiossa
oli ainakin varsin runsaasti väkivaltaa ja hieman myös nakuiluakin.
Amerikkalaisteattereissa (ja ilmeisesti Suomessakin) elokuvaa
levitettiin siistittynä PG-13-versiona, mikä on hieman yllättävää
ottaen huomioon aihepiirin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti