maanantai 5. maaliskuuta 2012

Sydämen kuiskaus


Mimi wo sumaseba (Whisper of the Heart/Sydämen kuiskaus) (1995)
Ohjaus: Yoshifumi Kondô
Käsikirjoitus: Hayao Miyazaki
Äänirooleissa: Youko Honna, Kazuo Takahashi, Takashi Tachibana, Shigeru Muroi, Shigeru Tsuyuguchi, Keiju Kobayashi, Yorie Yamashita, Maiko Kayama
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 71
Pisteet: ****½
Tykkäsin kovasti tästä Studio Ghibli-klassikosta.
14-vuotias Shizuku Tsukishima (ääniroolissa Youko Honna) on aina nenä kiinni kirjassa, mutta kovista lukuhaluista huolimatta hänellä ei ole varsinaista suunnitelmaa tulevaisuutensa suhteen. Samalla kun hän pohtii tuota asiaa, hän huomaa Seiji Amasawa-nimisen tyypin lukeneen kaikki hänen lainaamansa kirjat häntä aiemmin ja kiinnostuu kuka hän mahtaisi olla. Eräänä päivänä kirjastoon suunnatessaan Shizuku tapaa kissan junassa ja päättää seurata sitä seikkailun toivossa. Kissa johdattaakin hänet antiikkikauppaan, jossa on hieno kissapatsas. Kaupan vanha omistaja, herra Nishi (Keiju Kobayashi) kertoo patsaan nimeksi paroni Humbert von Jikkingen. Samalla Shizuku tutustuu herra Nishin pojanpoikaan, joka sattuu olemaan juurikin Seiji Amasawa (Kazuo Takahashi). Seijilla on tulevaisuudensuunnitelmat selvillä, hän haluaa tehdä viuluja työkseen. Seijiin paremmin tutustuessaan Shizuku päättää kokeilla itsekin tehdä oikeasti jotain, hän alkaa kirjoittamaan tarinaa, jossa seikkailee paroni Humbert von Jikkingen.
Hayao Miyazakin ja Isao Takahatan manttelinperijäksi suunniteltu Yoshifumi Kondô ehti ohjata vain tämän yhden elokuvan ennen kuolemaansa. Tämän perusteella miehestä olisi kyllä hyvinkin voinut tulla Miyazakin veroinen animeohjaaja, mutta hän kuoli aneurysmaan vuonna 1998. Sääli. No, ainakin hienon elokuvan jätti jälkeensä. Mitään hirveän Miyazakimaista tästä elokuvasta ei kuitenkaan löydy, vaikka käsikirjoitus on Miyazakin tekemä. Enemmänkin tämä on yläasteikäisille suunnattu romanttinen draama, jossa on hitunen myös fantasiaa paroni Humbert von Jikkingenin muodossa. Miyazakihan tekee enemmän juuri fantasiapitoisia animeita ja varmaan jätti juuri siitä syystä tämän ohjaamisen Kondôlle ihan suosiolla. Sellainen Miyazakin taianomainen kädenjälki tässä on kyllä nähtävillä koko ajan taustalla, vaikkei muuten siis Miyazakin elokuvia muistutakaan.
Rauhallisen hidastempoista tarinankerrontaa, mielenkiintoisia hahmoja, sopivan aitoa romantiikkaa ja hieman myös huumoria. Tämän parissa kului mukavasti lähes kaksi tuntia yhteen putkeen. Olisihan tämä voinut hieman menevämpikin olla, mutta en kyllä jäänyt kaipaamaan mitään kohellustoimintaa tähän. Mitään hirveän syvällistä sanomaakaan tästä ei löytynyt, mutta eipä tarvinnutkaan. Oikeaa elämää tämä oikeastaan lopulta kuvasi ja juuri sellaisena tämä on kyllä paikkansa ansainnut klassikkona. Musiikki jää myös kivasti mieleen. Vuonna 2002 valmistunut Kissojen valtakunta on spin-off anime, jossa seikkailee myös paroni Humbert von Jikkingen ja kissa, jota Tsukishima lähti tässä seuraamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti