The Hobbit: An
Unexpected Journey (Hobitti – odottamaton matka) (HFR 3D) (2012)
Ohjaus:
Peter Jackson
Käsikirjoitus:
Fran Walsh, Philippa Boyens, Peter Jackson, Guillermo del Toro
Näyttelijät:
Martin Freeman, Ian McKellan, Richard Armitage, Ken Stott, Graham
McTavish, William Kircher, James Nesbitt, Stephen Hunter, Dean
O'Gorman, Aidan Turner, John Callen, Peter Hambleton, Jed Brophy,
Mark Hadlow, Adam Brown, Ian Holm, Elijah Wood, Hugo Weaving, Cate
Blanchett, Christopher Lee, Andy Serkis, Sylvester McCoy, Barry
Humphries, Jeffrey Thomas, Michael Mizrahi, Lee Pace, Manu Bennett,
Conan Stevens, John Rawls, Benedict Cumberbatch
Vuonna
2012 katsottu elokuva nro:
292
Pisteet:
****½
Hieno paluu
Keski-Maahan.
Juhliessaan
111. syntymäpäiväänsä, hobitti Bilbo Reppuli (Ian
Holm) alkaa kirjoittamaan
sisarenpojalleen Frodolle (Elijah
Wood) matkastaan, jonka
teki 60 vuotta aiemmin. Hiljaiselosta Konnussa nauttinut
viisikymppinen Bilbo (Martin
Freeman) sai nimittäin
odottomattoman vieraan, vieraan joka houkutteli hänet elämänsä
seikkailulle. Odottomaton vieras oli velho Gandalf Harmaa (Ian
McKellan), jonka aikeena
oli saada Bilbo liittymään Thorin Tammikilven (Richard
Armitage) johtamaan
kääpiöseurueeseen. Kääpiöt olivat matkalla kohti kotimaataan
Ereboria, jonka lohikäärme Smaug vei heiltä vuosia aiemmin ja
varasti samalla heidän kulta-aarteensa. Kääpiöt olivat siitä
lähtien vaeltaneet pitkin Keski-Maata vailla vakituista kotia.
Tarkoituksena oli varastaa kulta-aarteet takaisin ja sitä varten he
tarvitsivat "voron", jonkun joka auttaisi heitä
varastamaan aarteet Smaugin valvovan nenän alta. Bilbo ei kuitenkaan
ollut varas, eikä edes halukas lähtemään seikkailuun. Jokin sai
hänet kuitenkin liittymään Thorinin kääpiöseurueeseen ja
lähtemään matkalle, joka muuttaisi hänen elämänsä täysin.
Peter
Jackson alkoi vuonna 1995
suunnitella elokuvatrilogiaa J.R.R
Tolkienin kirjoittamien
Keski-Maa-kirjojen pohjalta. Ensimmäinen osa oli tarkoitus tehdä
Hobitti eli sinne ja takaisin -kirjan pohjalta ja kaksi muuta osaa
Taru Sormusten herrasta -kirjojen pohjalta. Hobitin
filmausoikeuksista ei kuitenkaan päästy sopuun, joten Peter lähti
tekemään elokuvatrilogiaa pelkästään Taru sormusten herrasta
-kirjojen pohjalta. Kyseinen trilogia valmistuikin lopulta vuosien
2001-2003 aikana ja siitä tuli maailmanlaajuinen menestys.
Kiinnostus Hobitin tekemiseen heräsi menestyksen jälkeen, mutta
kuvaussuunnitelmat pistettiin jäihin kun Peter Jackson haastoi
vuonna 2005 Taru sormusten herrasta
-trilogian tuottaneen New Line Cinema-studion oikeuteen trilogian
ensimmäisen osan oheistuotteiden ja videopelien voitonjaosta. Asiaa
ratkottiin oikeudessa asti ja lopulta vuonna 2007 asia saatiin
ratkaistua ja Hobitin suunnittelu aloitettiin todenteolla.
MGM-studio
teki yhteystyösopimuksen New Line Cineman kanssa ja tarkoitus oli
tehdä kaksi elokuvaa, joista ensimmäinen tehtäisiin Hobitti eli
sinne ja takaisin -kirjan pohjalta ja toinen elokuva yhdistäisi
Hobitti ja Taru sormusten herrasta kertomukset yhtenäisiksi. Peter
Jackson päätti toimia pelkästään tuottajana ja
käsikirjoittajana. Elokuvien oli tarkoitus valmistua vuosina 2011 ja
2012. Vuonna 2008 Tolkienin perikunta haastoi New Line Cineman
oikeuteen sopimusrikkomuksista ja vaati peräti 220 miljoonan
dollarin korvauksia. Hobitin kuvauksien aloittaminen oli vaarassa
viivästyä sen takia. Kiista saatiin kuitenkin ratkaistua vuonna
2009. Kiistan ollessa vielä kesken palkattiin Guillermo
del Toro ohjaajaksi ja
muutoinkin suunnittelua jatkettiin siinä uskossa että kuvaukset
saataisiin pian käynnistymään. MGM-studion talousvaikeudet
johtivat kuitenkin siihen ettei kuvauksia saatu käynnistettyä kuin
vasta vuoden 2011 maaliskuussa.
Viivästysten
takia Guillermo del Toro päätti jättää ohjaajan tehtävät ja
sen takia Peter Jackson taas päätti palata ohjaajaksi. Ennen
kuvausten aloittamista harmia aiheutti myös Uuden-Seelannin
näyttelijäliiton julistama boikotti elokuvalle, jonka takia
kuvaukset aiottiin siirtää johonkin muuhun maahan. Uuden-Seelannin
hallitus muutti kuitenkin paikallista työlainsäädäntöä niin
ettei vastaavanlainen boikotti ole enää mahdollinen. Kuvaukset
käynnistyivät lopulta 21. maaliskuuta Uudessa-Seelannissa, jossa
myös Taru sormusten herrasta
-trilogia kuvattiin reilu kymmenen vuotta aiemmin. Heinäkuussa 2011
kuvauksia tehtiin myös Englannissa Pinewood-studioilla. Elokuun
lopulla kuvauksia jatkettiin Uudessa-Seelannissa. Pääkuvaukset
saatiin valmiiksi 6. heinäkuuta 2012, kuvauspäiviä oli tuolloin
takana 266. 30. heinäkuuta Peter ilmoitti kuitenkin että elokuvia
onkin tulossa yhteensä kolme. Välillä päätettiin jo että
molemmat elokuvat tehdään pelkästään Hobitti eli sinne ja
takaisin -kirjan pohjalta ja suunnitelmat yhdistää tarina toisessa
elokuvassa Taru sormusten herrasta
-trilogian kanssa taas päätettiin unohtaa. Kuvausten jälkeen Peter
siis kuitenkin päätti että materiaalia on tarpeeksi kolmeen
elokuvaan mikäli tehtäisiin vielä hieman lisäkuvauksia myöhemmin.
Lisäkuvausten kuvausajankohta ei ole vielä selvinnyt.
Hobitti-trilogian
ensimmäinen osa Hobitti – odottamaton matka
sai ensi-iltansa 28. marraskuuta Uudessa-Seelannissa, mutta
varsinaisesti elokuvateattereihin se saapui 12. joulukuuta alkaen,
muutamissa maissa vasta 14. joulukuuta. Täällä Suomessa ensi-ilta
oli 12. joulukuuta. Vielä on liian aikaista sanoa kuinka hyvin
elokuva tulee lopulta menestymään taloudellisesti, mutta iso
menestyselokuva se on jo kuitenkin nyt. Yhdysvalloissa elokuva keräsi
ensi-iltaviikonloppunaan 84 miljoonaa dollaria ja rikkoi aiemmat
joulukuun kassatuloennätykset. Tulojen uskottiin nousevan kuitenkin
peräti 100 miljoonan dollarin luokkaan, joten hieman siis jäätiin
parhaasta mahdollisesta tuloksesta. Täällä Suomessakin elokuva
nousi katsotuimmaksi elokuvaksi. Kokonaistulojen uskotaan nousevan
maailmanlaajuisesti noin miljardiin dollariin, mutta jäävän
kuitenkin vajaaksi Taru sormusten herrasta: Kuninkaan
paluun keräämästä 1,1
miljardin tuloista.
Lähdin katsomaan
Hobitti – odottamaton matkaa melko alhaisin odotuksin.
Kriitikot lyttäsivät elokuvan arvosteluissaan melkoisen
yksimielisesti ja yksi suurimmista ongelmista tuntui olevan uusi HFR
3D-tekniikka, jolla elokuva kuvattiin. Normaalin 24 kuvausnopeuden
sijaan 48 kuvausnopeudella digitaalisesti kuvattu elokuva näyttää
kuulemma liian videomaiselta ja saa pahimmillaan katsojan
pahoinvoivaksi. Näin ainakin jos uskoo hifistelijöitä ja netissä
pyörineitä huhuja. En ole nähnyt vielä yhtään 3D-tekniikalla
kuvattuja elokuvia elokuvateatterissa, ainoastaan kotioloissa
vanhalla 3D-tekniikalla, joten mitään vertailuja en voi tehdä
muihin 3D-elokuviin. Elokuvan alku menikin aika pitkälti
3D-tehosteita ihmetellessä ja 3D-laseihin totutellessa. Käytän jo
muutenkin silmälaseja, joten kaksien lasien pitäminen päällekkäin
on todella ikävän tuntuista, varsinkin kun 3D-lasit ovat melkoisen
painavat. Tästä syystä elokuvan jälkeen tunsinkin lievää
päänsärkyä. Elokuvaa katsoessa päänsärkyä ei niinkään
tuntunut, lähinnä vain lasien epämukavuus.
Uuteen
3D-tekniikkaan tottui kuitenkin melko nopeasti ja elokuva vei
mennessään. Alkukohtaus jossa Bilbo kohtaa kääpiöseurueen
jäsenet ensimmäistä kertaa ei vielä ollut hirveän
mieleenpainuva, oikeastaan tunnelma oli aika pitkälti kateissa.
Mutta siinä vaiheessa kun lähdettiin oikeasti matkalle kohti
Ereboria, alkoi tunnelmakin löytyä ja musiikkikin oli samaa kuin
Taru sormusten herrasta elokuvissa. Uuttakin musiikkia toki
kuultiin, kääpiöseurueen tunnusmusiikki jäi etenkin mieleen ja
nousee kyllä sormussaattueen tunnusmusiikin veroiseksi klassikoksi.
Kuva näytti toki paikoin videomaiselta, minkä huomasi etenkin
alussa. Tuli jopa mieleen että tämähän näyttää samalta kuin
kotimaiset elokuvat, halvasti lavasteissa kuvatulta. 3D-lasit
tummentavat kuvaa jonkin verran ja tästä johtuen videomaisuutta ei
huomannutkaan kuin lähinnä muutamissa kohtauksissa ja lopulta
videomaisuuden unohti kokonaan, mitäpä siihen takertumaan.
Ilmeisesti monet kriitikot ovat jääneet kummastelemaan vain tätä
asiaa ja unohtaneet varsinaisen elokuvan seuraamisen. Sen verran
täytyy todeta vielä 3D-tekniikasta että mieluummin katson elokuvat
kyllä edelleen ihan perinteisesti 2D:nä, mutta jos 3D-lasit saadaan
kevyemmiksi ja kenties kokonaan pois häiritsemästä niin kyllähän
näitä 3D-elokuvia voi toki aina silloin tällöin katsella.
Hieman heikon alun
jälkeen elokuva alkoi siis rullaamaan hienosti. Uudet hahmot olivat
pääasiassa toimivia ja vanhat tutut hahmot nostattivat tunnelmaa.
Muutaman tutun hahmon mukanaolo tosin oli turhaakin, etenkin Elijah
Woodin esittämän Frodon. Tosin hänen mukanaolonsa selittyy sillä
että kolmannessa osassa näytetään luultavasti pieni yhteys Taru
sormusten herrasta elokuviin. Tässä sitä yhteyttä ei
tavallaan vielä tullut ja senpä takia Frodon mukanaolo oli jopa
hieman häiritsevää. Juoni kulki melko yksiviivaisesti kohti
Ereboria, jonne päästään kuitenkin vasta seuraavassa osassa.
Tässä kohdattiin vasta matkan alkuvaikeudet, joita kuitenkin
piisasi melkoisesti mm. peikkojen, kivijättiläisten, hiisien ja
örkkien muodossa. Seurue käväisee myös Rivendellissä tapaamassa
Hugo Weavingin esittämän Elrondin ja Cate Blanchettin
esittämän Galadrielin. Mukana on myös Christopher Leen
esittämä velho Saruman Valkoinen ja uutena tuttavuutena Sylvester
McCoyn esittämä eläimiä rakastava velho Radagast Ruskea,
josta tuli mieleen Rölli-peikko. Hieman oudosti toteutettu hahmo
linnunpaskoineen, mutta lopulta kuitenkin varsin mainio.
Kääpiöseurueesta
esille pääsi kunnolla vasta vain muutama hahmoista, jatko-osissa
heistä saataneen enemmän irti. Parhaiten mieleen jäi tietysti
Richard Armitagen esittämä Thorin Tammikilpi, joka pääsi kunnolla
oikeuksiinsa elokuvan lopussa taistellessaan Manu Bennettin
esittämää örkkikomentaja Azogia vastaan. Ken Stottin
esittämä Balin jäi myös hyvin mieleen ollessaan joukon vanhin.
Graham McTavishin esittämä Dwalin taas jäi mieleen jo
pelkästään ulkonäkönsä takia. James Nesbittin esittämä
Bofur taas oli kenties joukon lämminhenkisin heppu. Aidan
Turnerin esittämä Kili ja Dean O'Gormanin esittämä
Fíli taas olivat joukon ihmismäisimmän näköiset ja saivat ihan
kivasti ruutuaikaa Bilbon kanssa peikkoja ihmetellessään. Adam
Brownin esittämä Ori oli joukon hölmöimmän näköinen ja
pisti mukavasti siksi silmään. Eikä tietysti pidä unohtaa Stephen
Hunterin esittämää läskiä Bomburia, joka toi kivasti
huumoria ruokailukohtauksillaan. Muut seurueen jäsenet jäivät
vielä melkoisen huomaamattomiksi. Mainita voi toki Noria esittäneen
Jed Brophyn, joka muistetaan parhaiten Peter Jacksonin
ohjaamasta Braindeadista.
Ian Holm nähtiin
jälleen vanhan Bilbon roolissa ja nuorempaa Bilboa esitti hienosti
Martin Freeman, joka tunnetaan parhaiten tällä hetkellä Uusi
Sherlock -tv-sarjasta, jossa esittää John Watsonia. Samassa
sarjassa Sherlock Holmesia esittävä Benedict Cumberbatch
puolestaan nähtiin tässä Synkmetsän pahana Noitana ja seuraavassa
osassa Hobitti: Smaugin autioittama maa hän toimii myös
lohikäärme Smaugin äänenä. Muista näyttelijöistä voi mainita
vielä Barry Humphriesin, joka nähtiin hiisien johtaja Iso
hiiden roolissa. Eikä tietysti pidä unohtaa Klonkkua, jonka
esiintymissuorituksesta vastasi elokuvan apulaisohjaajanakin toiminut
Andy Serkis, vaikkakin hahmo
oli muutoin täysin tietokoneella luotu aivan kuten Taru
sormusten herrasta
-elokuvissakin. Kriitikot ovat kehuneet erityisesti Bilbon ja Klonkun
kohtaamista, mutta ei se kohtaus mielestäni nyt ihan niin hieno
ollut, vaikka hyvä toki olikin. Pidin paljon enemmän sen
jälkeisestä tulipalo- ja kotkakohtauksesta sekä myös
hiisikohtauksesta. Näiden kohtausten tehosteet olivat etenkin hienoa
katseltavaa.
Hobitti
– odottamaton matka on
vasta alkusoitto Hobitti-trilogialle
ja elokuvan päätyttyä jäikin lähinnä fiilis että tahtoisi
nähdä seuraavan osan heti perään. Sitä joutuu odottelemaan
kuitenkin vielä lähes vuoden verran ja kolmas osa taas saapuu
teattereihin kesällä 2014. Niitä odotellessa tämä ensimmäinen
osa on katsottava vähintään kerran uudestaan. Tulossa on
ilmeisesti myös pidennetyt dvd/blu-ray-julkaisut kaikista osista,
joten Keski-Maahan pääsee vierailemaan vielä montaa kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti