keskiviikko 23. toukokuuta 2012

The Cooler


The Cooler (2003)
Ohjaus: Wayne Kramer
Käsikirjoitus: Frank Hannah, Wayne Kramer
Näyttelijät: William H. Macy, Maria Bello, Alec Baldwin, Shawn Hatosy, Ron Livingston, Paul Sorvino, Estella Warren, Arthur J. Nascarella, Joey Fatone, M.C. Gainey, Ellen Greene, Don Scribner, Tony Longo
Vuonna 2012 katsottu elokuva nro: 138
Pisteet: ****½
Hey. You look in the mirror, you don't like what you see, don't believe it. Look in my eyes, I am the only mirror you're ever gonna need. You look in my eyes, Natalie.
Hieno elokuva huono-onnisesta miehestä, joka toimii coolerina Las Vegasin viimeisessä vanhan koulukunnan kasinossa ja rakastuu tarjoilijaan.
Las Vegas. Paikka, jossa unelmista voi tulla totta. Ainakin jos on onni mukana. Onnea ei löydy Bernie Lootzilta (William H. Macy), nilkuttavalta ja pienessä huoneistossa ränsistyneessä motellissa asuvalta mieheltä. Hän on viimeistä viikkoa töissä Las Vegas Stripillä sijaitsevassa Shangri-La-kasinolla, joka on viimeinen vanhoja perinteitä vaaliva kasino, muut on muutettu Disneyn huvipuistojen kaltaisiksi viihdekeskuksiksi. Bernien onni on niin huono, että hän tuo kaikille ympärillään olevillekin ihmisille huonoa onnea. Niinpä hän työskenteleekin kasinolla coolerina, sillä hän ei tarvitse mitään kikkoja työtä tehdäkseen, pelkkä läsnäolo riittää pöydässä, jossa jollakulla on voittoputki menossa. Sitten kaikki muuttuu, kun Bernie tutustuu cocktail-tarjoilija Natalieen (Maria Bello). He rakastuvat ja Bernie alkaakin olla onnekas. Kasinoa johtava Shelly (Alec Baldwin) ei tietysti ole asiasta hyvillään ja aikoo pitää Bernien epäonnisena, samalla kun yrittää pitää kasinon sellaisena kuin se on aina ollut.
Tässäpä elokuva, joka imaisi mukaansa heti alkuminuuteista lähtien. William H. Macyn esittämän lutuisen luuserin edesottamuksiin on helppo samaistua. Mies on hyväksynyt kohtalonsa olla ikuisesti epäonninen kaikissa asioissa. Kun Maria Bellon esittämä Natalie astuu kuvioihin mukaan, mies ei voi uskoa onneaan. Kun luvassa on seksiä useiden vuosien tauon jälkeen, mies on häkeltyneenä jopa valmis maksamaan siitä. Macyn ja Bellon välisissä kohtauksissa olikin kivasti kemiaa ja aidon oloista tunnetta. Välillä päädyttiin sänkyynkin, eikä paljaan pinnan näyttämistä vältelty. Elokuvaa jouduttiinkin hieman leikkaamaan teatterilevitystä varten Yhdysvalloissa, alunperin ikärajaksi lätkäistiin nimittäin NC-17, alapääkarvoituksen näkyessä yhdessä seksikohtauksessa. Leikkauksen jälkeen ikärajaksi saatiin R. Dvd:lle julkaistiin myöhemmin leikkaamaton versio, jonka siis katselin. Alec Baldwin oli Macyn ja Bellon ohella erinomainen sivuroolissa kusipäisenä Shellynä, josta ei oltu tehty mitään tyypillistä pahishahmoa, vaan jossakin hyvän ja pahan välimaastossa häilyvä mies, joka ei pysty taipumaan muutokseen ja turvautuu väkivaltaan pitääkseen kaiken ennallaan. Baldwin olikin ehdolla miessivuosa-Oscarin saajaksi roolistaan, kuten myös Golden Globe-palkinnon saajaksi. Voittoa ei tullut kummastakaan, mutta muita hieman nimettömämpiä palkintoja mies kyllä kävi noutamassa.
Las Vegasin kasinomaailmaa The Cooler kuvaa hienosti nostalgisessa mielessä. Suurin osa vanhoista kasinoistahan tuhottiin 90-luvulla ja niiden tilalle rakennettiin uudenaikaisia viihdekeskuksia ja ties mitä turistirysiä. Elokuvan lopputekstien aikana nähdäänkin muutamien isoimpien kasinoiden tuhoamisvideot. Martin Scorsese käsitteli aihetta vieläkin yksityiskohtaisemmin vuonna 1995 valmistuneessa Casinossa, jossa robert De Niron esittämä mafialle työskentelevä kasinojohtaja näkee perinteisten kasinoiden nousun ja tuhon aitiopaikalta. Alec Baldwinin esittämä Shelly oli tässä hieman samankaltainen hahmo, jolla oli myöskin mafiakytköksiä. The Cooler ei kuitenkaan keskity mafiapuoleen niin paljoa kuin Casino, vaan tämä oli enemmänkin puhdasta romanttista draamaa, jonka taustalta löytyi toki tuokin puoli. Kasinopelaaminen ei myöskään ole elokuvan keskeisin aihe, mutta jos oikein muistan niin kyllä tästä lopulta sitä puolta enemmän löytyi kuin Scorsesen Casinosta. Jos kasinopelaaminen on se asia mikä erityisesti kiinnostaa, niin sitä puolta näytetään enemmän mm. Matt Damonin ja Edward Nortonin tähdittämässä Roundersissa. Ja jos vielä vähän erikoisempaa menoa haluaa nähdä niin Chow Yun-Fatin ja Andy laun tähdittämä God of Gamblers on myös suositeltavaa katsottavaa. Se on sekoitus Hong Kong toimintaa ja kortinpelaamista, ja pelkän peruspokerin lisäksi siinä nähdään vähän erikoisempiakin kasinopelejä.
The Cooler oli Wayne Kramerin toinen ohjaustyö, aiemmin hän oli tehnyt vain melkoisen tuntemattoman kauhutrilleri Blazelandin ja lyhytelokuvan, jonka pohjalta ohjasi myöhemmin elokuvan Crossing Over, jossa näytteli Harrison Ford ja Ray Liotta. The Cooler oli Kramerin tie menestykseen, mutta varsinaisesti miksikään tunnetuksi ohjaajaksi hän ei ole silti koskaan kohonnut. Paul Walkerin tähdittämä Running Scared on Kramerin tunnetuin elokuva Crossing Overin ja The Coolerin ohella. Mies teki käsikirjoituksen myös Renny Harlinin ohjaamaan Mindhuntersiin, tosin kässäriä muokattiin useaan kertaan ilman hänen mukanaoloa, joten varsinainen elokuva on aika erilainen kuin Kramerin alkuperäinen käsikirjoitus. The Cooler on hyvä osoitus Kramerin kyvyistä sekä ohjaajana että käsikirjoittajana ja onkin sääli ettei mies ole päässyt tekemään enemmän elokuvia. Tänä vuonna pitäisi valmistua Kramerin ohjaama Pawn Shop Chronicles, jossa juostaan kadonneen hääsormuksen perässä ja törmäillään skinheadeihin, Elvis-imitaattoreihin ja narkkareihin. Kramer tuntuu siis erikoistuneen mitä erilaisimpien surkimusten kuvaamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti