sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Katsotut elokuvat: Maaliskuu 2015

39. 88 (2014) **
Katharine Isabelle on ihana, muttei onnistu tätä hyväksi muuttamaan. Mukana myös Christopher Lloyd ja Michael Ironside.

40. The Imitation Game (2014) ****½
Hieno elokuva natsien Enigma-koodin purkaneesta Alan Turingista, jota esittää upeasti Benedict Cumberbatch.

41. Exodus: Gods and Kings (2014) **
Melkoinen tuhnupieru Ridley Scottilta.

42. Night at the Museum: The Secret of the Tomb (Night at the Museum: Haudan salaisuus) (2014) **½
Aiempien osien parissa viihtyi kohtuu hyvin, tämä on selkeästi heikompi. Aikamoisen väkinäistä menoa, siitäkin huolimatta elokuvasarja saatiin päätökseen ihan kivallakin tavalla. On nimittäin selvää ettei näitä ole enää tulossa. Ben Stillerin esittämä yövartija ja joukko museon yöllisistä henkiin heräävistä hahmoista matkustaa Lontooseen korjatakseen Akhmenrahin taulun, joka on alkanut reistailemaan. Jäi yhdeksi Robin Williamsin viimeisistä elokuvista ja ihan senkin takia voi suositella tämän katsomista.

43. Interstellar (2014) ****½
Christopher Nolan vie meidät uusiin ulottuvuuksiin. Tätä voi hyvinkin kutsua Nolanin 2001 Avaruusseikkailuksi. Lähitulevaisuudessa elinolot maapallolla ovat muuttuneet niin kurjiksi, että sukupuutto on pian edessä. Avaruusaluspilotti Cooper (Matthew McConaughey) suostuu lähtemään tutkimaan mahdollisuutta kulkea mustan aukon kautta toiseen galaksiin, jossa voisi olla uusi elinkelpoinen planeetta. Hirveästi tämän enempää elokuvasta ei kannata tietää ennen sen katsomista. Muissa rooleissa nähdään Anne Hathaway, Jessica Chastain, Michael Cane, John Lithgow, Topher Grace, Casey Affleck ja Matt Damon.

44. Wild (Wild – villi vaellus) (2014) ****
Elämän mennessä päin helvettiä Cheryl Strayed (Reese Witherspoon) päättää vaeltaa yksin Pacific Crest Trail – vaellusreitin Meksikosta Kanadan rajalle, yhteensä 1 770 kilometriä. Muistot menneestä seuraavat samalla kun Cheryl yrittää selvitä uuvuttavasta ja välillä pelottavastakin matkasta ja etsiä itseään. Mainio tositapahtumiin perustuva draamaelokuva. Reese Witherspoone hankki oikeudet Cheryl Strayedin kirjoittamaan kirjaan Villi vaellus, palkkasi ohjaajaksi Dallas Buyers Clubin ohjanneen Jean-Marc Valléen ja esittää itse pääosaa. Tekee aika yllättävänkin roolisuorituksen Cherylinä, joka äitinsä kuoleman jälkeen alkoi käyttää huumeita ja petti miestään panemalla lähes jokaista vastaantulijaa. Reese on nähty alasti aiemmin valkokankaalla vuonna 1998 elokuvassa Twilight, joten siinäkin mielessä yllättävä roolisuoritus. Cheryl kuvattiin aluksi vähän ärsyttäväkin, mutta pikkuhiljaa hänestä oppi pitämään ja lopulta oli kuin olisi ollut hänen mukanaan vaelluksella. Täytyypä kesän tultua tehdä itsekin pieni vaellus läheisellä vaellusreitillä.

45. Justice League: The New Frontier (Oikeuden puolustajat: Uusi rintama) (2008) **
Tämä 50-luvulle sijoittuva Oikeuden puolustajat animaatio on varsin nopeasti unohdettava.

46. Justice League: Crisis on Two Earths (2010) **½
Tämä oli jo huomattavasti parempi, mutta edelleenkin vähän liian lapsellinen Oikeuden puolustajat animaatio. James Woodsin ääninäyttelemä Owlman oli parasta antia.

47. Justice League: Doom (2012) ***
Oikeuden puolustajat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi kun Batmanin salaiset tiedostot supersankaritoveriensa heikkouksista varastetaan. Batmanin osuudet olivat tällä kertaa parasta katsottavaa.

48. Justice League: War (2014) ***
Supersankarit liittoutuvat taistelemaan Darkseidiä vastaan. Varsin hyvää supersankarimenoa. Selkeää harjoittelua tulevia näyteltyjä versioita varten.

49. Justice League: Throne of Atlantis (2015) ***
Ihan hyvää supersankarimenoa myös tämä. Tällä kertaa mukaan saatiin myös Aquaman.

50. Monty Python Live (Mostly) (2014) ***½
Monty Python-sketsiryhmän viimeinen show. Ihan kiva, vaikka paras puhti on jo poissa.

51. Ultimate Avengers (2006) **½
Munaton animaatioversio Mark Millarin erinomaisesta The Ultimates (Ylivertaiset) sarjakuvasta. Kokoperheen viihteenä kuitenkin kertakatselun arvoinen.

52. Ultimate Avengers 2 (2006) **½
Hyvin pitkälti samaa tasoa kuin ykkönen.

53. The Theory of Everything (Kaiken teoria) (2014) ****
Hieno elokuva fyysikko Stephen Hawkingista (Eddie Redmayne) ja hänen vaimostaan Janesta (Felicity Jones). Upeat näyttelijäsuoritukset molemmilta.

54. The Judge (2014) ***½
Varakkaita syyllisiä puolustava menestyvä asianajaja Hank Palmer (Robert Downey Jr.) palaa pieneen kotikaupunkiinsa osallistuakseen äitinsä hautajaisiin. Hankin isä Joseph Palmer (Robert Duvall) on arvostettu tuomari, jolle Hank ei ole puhunut sen jälkeen kun häipyi kotoa 20 vuotta sitten. Kun hautajaisten jälkeen hänen isäänsä syytetään miehen murhasta, on Hankin puolustettava häntä oikeudessa, selvitettävä totuus ja samalla avattava vanhat haavat päästäkseen eteenpäin elämässä. Hyviä näyttelijäsuorituksia ja muutoinkin aikamoisen toimiva draama.

55. In Secret (2013) ***
Katsomisen arvoinen pukudraamatrilleri. Eletään 1860-lukua Ranskassa. Kiimainen Therese (Elizabeth Olsen) on joutunut tukahduttamaan himonsa asuessaan koko lapsuutensa ajan sairaan serkkunsa Camillen (Tom Felton) ja dominoivan tätinsä (Jessica Lange) kanssa. Theresen on mentävä naimisiin Camillen kanssa kun selviää että hänen isänsä on kuollut Afrikassa. Pariskunta muuttaa tädin kanssa Pariisiin, jossa Therese aloittaa seksisuhteen Camillen lapsuudenystävä Laurentin (Oscar Isaac) kanssa ja pian kaksikko suunnittelee murhaavansa Camillen. Parit paljaat tissit eivät olisi olleet pahitteeksi, eli liian kiltiksi jäi seksin osalta. Muutoin yllättävänkin synkkää menoa alusta loppuun.

56. Furious 6 (Fast & Furious 6) (Extended-versio) (2013) ***½
Uusintakatselu ennen seitsemännen osan katselua.

57. Very Good Girls (2013) **½
Lilly (Dakota Fanning) ja Gerri (Elizabeth Olsen) ovat parhaat ystävät, jotka viettävät viimeistä kesää ennen collegeen lähtöä. Kun he ihastuvat samaan poikaan heidän ystävyytensä joutuu koetukselle. Tästä olisi saanut paremmalla juonikuviolla oikein toimivankin teinikuvauksen, mutta tälläisenäänkin ihan kertakatsomisen arvoinen tekele.

58. The Man Who Shot Liberty Valance (Mies joka ampui Liberty Valancen) (1962) ***

Liberty Valance (Lee Marvin) nimisen lainsuojattoman ampumisesta tunnetuksi tullut senaattori Ransom Stoddard (James Stewart) palaa vaimonsa Hallien (Vera Miles) kanssa pikkukaupunkiin nimeltä Shinbone osallistuakseen Tom Doniphon (John Wayne) hautajaisiin. Paikallislehden toimittajat haluavat tietää kuka tämä heille täysin tuntematon Tom Doniphon on, joten Ransomin on kerrottava heille mitä todella tapahtui vuosia sitten hänen saavuttuaan Shinboneen ensimmäistä kertaa. Pidän huomattavasti enemmän John Fordin ratsuväki- ja perinteisimmistä lännenelokuvista kuin tästä. Vähän sama juttu kuin Etsijöiden kanssa, en siitäkään hirveästi innostunut vaikka ymmärrän kyllä miksi se ja tämä on monien mielestä Fordin parhaimpia elokuvia.
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: ,

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Katsotut elokuvat: Helmikuu 2015

18. Noll tolerans (Surmanjahti) (1999) ***½
Johan Falk-elokuvasarjan ensimmäisessä osassa entinen erikoisjoukkojen sotilas ja nykyinen rikospoliisi Johan Falk (Jakob Eklund) sattuu näkemään kun jalokivikauppa ryöstetään ja lähtee ajamaan takaa varkaita. Takaa-ajon päätteeksi toinen varkaista saa surmansa, kuten myös yksi sivullinen. Toinen varkaista pääsee karkuun, mutta paikalla olleet tunnistavat hänet Leo Gautiksi (Peter Andersson), paikalliseksi pikkurikollispomoksi, joka onnistuu kuitenkin uhkailemalla hiljentämään kaikki hänet nähneet. Falk joutuu lopulta ottamaan oikeuden omiin käsiin kun hän joutuu itse syytetyn penkille. Hyvää rikostoimintaa Ruotsista.

19. Livvakterna (Henkivartijat) (2001) ***½
Edellisen osan jäljiltä rikospoliisi Johan Falk (Jakob Eklund) on alennettu paperihommiin ja tämän johdosta Falk päättääkin ottaa vastaan pestin yksityisen turvafirman erikoismiehenä ja lopettaa poliisihommat. Ensimmäisenä tehtävänä on suojella Falkin vanhaa yrittäjäystävää, joka on joutunut hankaluuksiin saksalaisen turvafirman kanssa Tallinnassa ja tuonut ongelmansa mukanaan palattuaan Ruotsiin. Toiminta on paikoin aika töksähtelevää, mutta meno edelleen varsin toimivaa.

20. Den tredje vågen (Kolmas aalto) (2003) ***½
Johan Falk (Jakob Eklund) on lopettanut työt kokonaan ja lomailee tyttöystävänsä Helénin (Marie Richardson) ja tämän tyttären Ninan (Hanna Alsterlund) kanssa Ranskan rannikolla. Falkin ex-pomo Sellberg (Lennart Hjulström) on nimetty Europolin uudeksi johtajaksi ja kutsuu Falkin juttelemaan kanssaan Haagiin tarkoituksena palkata mies alaisekseen. Samaan aikaan Rebecca (Irina Björklund) on saanut selville työpaikallaan tapahtuneen laajan rahanpesuvyyhdin, josta on tulossa kertomaan Sellbergille. Rikolliset puolestaan ovat pistäneet Rebeccan perään palkkatappajan, jonka luodeilta Falkin on pelastettava sekä Rebecca että myös Helén ja Nina. Tässä osassa budjetti oli selvästi noussut ja kuvauksia tehtiin Englannissa, Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa, joten kansainvälisestä toimintaleffasta oli jo kyse.

21. Johan Falk: GSI - Gruppen för särskilda insatser (Johan Falk: Erikoisyksikkö) (2009) ****
Viisi vuotta aiempaa osaa myöhemmin Johan Falk (Jakob Eklund) palaa Europolin hommista takaisin Ruotsiin liittyäkseen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan kamppailevaan poliisin GSI-erikoisyksikköön. Falk pääsee heti näkemään erikoisyksikön tiukkoja toimintatapoja kun nämä jahtaavat arvokuljetuksia ryöstävää porukkaa. Samalla Falk tutustuu salaa poliisille työskentelevään Frank Wagneriin (Joel Kinnaman). Siinä missä aiemmat Johan Falk-elokuvat olivat enemmänkin jenkkimenoa kopioivaa rikostoimintaa, on tämä osa tyyliltään maanläheisempi ja perustuupa vielä tositapahtumiin. Tässä aloitettiinkin vasta virallisesti Johan Falk-elokuvien sarja, aiemmat osat ovat esiosia. Ensimmäisenä kautena tehtiin peräti kuusi elokuvaa yhdellä kertaa, jotka kaikki valmistuivat vuonna 2009. Eli vähän samaan tapaan kuin Suomessa tehtiin kerralla läjä Vares-elokuvia. Joel Kinnaman nousi ansaitusti roolistaan kansainväliseen suosioon.

22. Johan Falk: Vapenbröder (Johan Falk: Aseveljet) (2009) ***½
Johan Falk (Jakob Eklund) jatkaa GSI-kollegoineen järjestäytyneen rikollisuuden torjumista samalla kun poliisille salaa työskentelevä Frank Wagner (Joel Kinnaman) ajautuu yhä syvemmälle rikollisten maailmaan. Hyvää menoa edelleen.

23. Johan Falk: National Target (2009) ****
Johan Falk (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen tekee tehoiskun virolaisia huumerikollisia vastaan, mutta huomaa kuvioissa olevan mukana myös venäläisen mafiapomo Mr K:n, jonka henkilöllisyyttä kukaan ei tiedä. Poliisille salaa työskentelevä rikollinen Frank Wagner (Joel Kinnaman) saakin tehtäväkseen houkutella Mr K:n esiin. Hommahan ei tietysti suju niin kuin kuviteltiin ja pian vaarassa on myös Frankin salainen tyttöystävä Marie (Ruth Vega Fernandez). Mukana myös Samuli Edelman. Pidin tästä osasta kovasti.

24. Johan Falk: Leo Gaut (2009) ***
Auton räjähdys koulun parkkipaikalla johdattaa Johan Falkin (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen ravintoloiden narikkabisnestä pyörittävien rikollisten jäljille. Samalla Falk kohtaa uudelleen vankilaan passittamansa Leo Gautin (Peter Andersson), joka on vankilasta vapauduttuaan yrittänyt pysytellä kaidalla tiellä, mutta tulee tahtomattaan vedetyksi jälleen mukaan rikosten maailmaan. Elokuvasarjan heikoimpia osia, vaikka paikoin ihan toimiva olikin.

25. Johan Falk: Operation Näktergal (Johan Falk: Operaatio satakieli) (2009) ***
Johan Falk (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen jahtaa ihmiskauppiaita. Elokuvasarjan heikoimpia osia.

26. Johan Falk: De fredlösa (Johan Falk: Lainsuojattomat) (2009) ***½
Kun syyttäjä yritetään murhata, saa Johan Falk (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen tehtäväkseen löytää syylliset. Samalla GSI:n käyttämät toimintavat tulevat julkisuuteen ja suurimpana kärsijänä on poliisille salaa työskentelevä rikollinen Frank Wagner (Joel Kinnaman). Selkeä parannus edellisiin elokuviin verrattuna kun juonen keskiössä jälleen Frank Wagner.

27. Johan Falk: Spelets regler (Johan Falk: Pelisäännöt) (2012) ***½
Johan Falk-elokuvasarjan toinen kausi käynnistyi 2012 ja jälleen ilmestyi kuusi elokuvaa vuoden aikana. Kauden avausosassa Johan Falk (Jakob Eklund) on saanut uusia GSI-kollegoita ja Frank Wagner keskittyy baarin pyörittämiseen lopetettuaan poliisille salaa työskentelyn, mutta joutuu pian jälleen keskelle rikosten maailmaa GSI:n jahdatessa Saksan poliisin kanssa huumerikollisia.

28. Johan Falk: De 107 patrioterna (Johan Falk: 107 patrioottia) (2012) ***½
Kahden rikollisjengin välinen sota pitää kiireisenä Johan Falkin (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen samalla kun Frank Wagner (Joel Kinnaman) yrittää päästä lopullisesti irti rikosmaailmasta. Rikollisjengien välienselvittelyn seurauksena GSI pääsee myös ennestään tuntemattoman rikollisjärjestön jäljille.

29. Johan Falk: Alla råns moder (Johan Falk: Kaikkien ryöstöjen äiti) (2012) ***½
Johan Falk (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen jahtaa arvokuljetusryöstöjä tekeviä ex-sotilaita. Tällä kertaa Frank Wagnerin (Joel Kinnaman) sijaan Falk kollegoineen värvää avukseen Frankin psykopaattisen rikolliskaveri Seth Rydellin (Jens Hultén).

30. Johan Falk: Organizatsija Karayan (Johan Falk: Organisaatio Karayan) (2012) ***½
Johan Falkin (Jakob Eklund) vaimon Helénin (Marie Richardson) tytär Nina (Hanna Alsterlund) kidnapataan eikä mikään estä Falkia ottamasta kiinni syyllisiä. Tiukkaa menoa.

31. Johan Falk: Barninfiltratören (Johan Falk: Soluttautuja) (2012) ***½
Johan Falk (Jakob Eklund) GSI-kollegoineen jahtaavat ostoskeskusten rahakuljetuksia ryöstäviä rikollisia. Päästäkseen näille ryöstösuunnitelmia myyvän rikollispomon jäljille he pyytävät apua jälleen Seth Rydelliltä (Jens Hultén). Samaan aikaan Frank Wagner (Joel Kinnaman) palaa maisemiin pistääkseen lopullisesti välit poikki rikosmaailman kanssa.

32. Johan Falk: Kodnamn: Lisa (Johan Falk: Koodinimi Lisa) (2012) ****
Frank Wagner (Joel Kinnaman) perheineen yritetään murhata kesken unien. Hän pyytää Johan Falkilta (Jakob Eklund) apua. Onko Frankin yhteistyö poliisin kanssa paljastunut, keneen voi luottaa? Hieno päätös Frank Wagnerin tarinalle, joka on juuri se osuus mikä perustuu näissä elokuvissa tositapahtumiin. Peter Rätz soluttautui 90-luvulla Ruotsissa Bandidos- ja Helvetin enkelit-rikollisjärjestöihin ja työskenteli salaa poliisille. Nykyään mies elelee jossakin päin maailmaa peläten rikollisten saavan hänen nykyisen henkilöllisyydensä selville. Elokuvasarjan kolmas kausi jatkuu vuonna 2015, jolloin julkaistaan ainakin viisi elokuvaa. Nähtäväksi jää mitä uutta siihen keksivät nyt kun yksi keskeinen juonikuvio on saatu päätökseen.

33. Birdman: Or (The Unexpected Virtue of Ignorance) (2014) ****
Hienosti toteutettu ja näyttelijäsuoritukset olivat myös mainiot, juoni oli vähän liian Oscar-hakuinen ja turhanpäiväinen.

34. Dumb and Dumber To (Nuija ja tosinuija kaks) (2014) **
Tyhmä ja vielä tyhmempi.

35. Big Hero 6 ****
Mainio Disney-animaatio.

36. Wyrmwood ****
No niin, vihdoinkin omaperäisempää zombietoimintaa. Sekopäinen sekoitus Dawn of the Deadia, Braindeadia, Bad Tastea ja Mad Maxia. Onnellisesti naimisissa oleva Barry (Jay Gallagher) herää eräänä yönä siihen kun suurin osa ihmisistä on muuttunut ihmislihaa janoaviksi zombeiksi. Samaan aikaan Barryn sisko Brooke (Bianca Bradey) joutuu kidnapatuksi kaasunaamareihin puettujen sotilaiden toimesta ja sen jälkeen sekopäisen tohtorin koekaniiniksi. Brooken suunnitellessa pakoaan Barry lyöttäytyy yhteen Bennyn (Leon Burchill) ja parin muun hengissä selvinneen kanssa päästäkseen Brooken jäljille zombiehöyryllä liikkuvan menopelin avulla. Tälläistä menoa onkin odoteltu jo pitkään. 80-luvulla Sam Raimi ja kumppanit näyttivät mallia tekemällä pikkurahalla kauhuklassikko The Evil Deadin ja Peter Jackson kuvaili kavereineen viikonloppuisin Bad Tastea yli neljän vuoden ajan ja loppu on historiaa. Ihan noiden klassikoiden tasolle en tätä Wyrmwoodia todellakaan nosta, mutta samankaltaisuuksia on melkoisesti. Kian Roache-Turner kuvasi tätä kavereineen neljän vuoden ajan viikonloppuisin ja valmista tuli vuonna 2014, jolloin elokuvaa esitettiin menestyksekkäästi useilla festareilla.

37. Horrible Bosses 2 (Kaameat pomot 2) (2014) **½
Tästä "tykkäsin" yllättävänkin paljon, tai paremminkin viihdyin mukavasti tämän parissa. Jennifer Anistonia olisin katsellut mieluusti kauemminkin nahkavaatteissa (siis hänellä oli ne nahkavaatteet, ei minulla).

38. Citizenfour (2014) ****
Tärkeä dokumentti, jossa seurataan kuinka Edward Snowden paljasti tiedotusvälineille NSA:n tallentavan lähes kaiken internetissä liikkuvan tiedon ja voivan tehdä sille mitä tahansa. Teknisesti tämä dokumentti ei ole mikään kovin ihmeellinen, mutta sen sanoma on. Kannattaa katsoa ja miettiä miten siinä esitetyt asiat vaikuttavat sinunkin elämääsi. Meitä tarkkaillaan.
Lähettänyt klo 3 kommenttia:
Tunnisteet: ,

tiistai 24. helmikuuta 2015

Hyvästit?

Hyvä Bloggerin käyttäjä

Haluamme kertoa sinulle Bloggerin sisältökäytännön tulevasta muutoksesta, joka saattaa vaikuttaa tiliisi.

Tulevina viikkoina emme enää salli blogeja, jotka sisältävät seksuaalisesti avoimia tai graafisia alastonkuvia tai -videoita. Sallimme edelleen alastomuuden taiteellisissa, koulutuksellisissa, dokumentaarisissa tai tieteellisissä sisällöissä tai jos sisällön säilyttämisellä on muita merkittäviä hyötyjä yleisölle.

Uusi käytäntö tulee voimaan 23.3.2015. Käytännön tultua voimaan Google rajoittaa pääsyä kaikkiin blogeihin, joiden katsotaan olevan päivitetyn käytäntömme vastaisia. Sisältöä ei poisteta, mutta yksityiseksi määritetyn sisällön näkevät vain blogin kirjoittajat ja henkilöt, joille kirjoittajat ovat erikseen jakaneet blogin.

Tietojemme mukaan tämä käytäntömuutos saattaa vaikuttaa tiliisi. Älä luo uutta sisältöä, joka on tämän käytännön vastaista. Pyydämme sinua myös tekemään tarvittavat muutokset blogiisi mahdollisimman pian, jotta palvelua ei keskeytetä. Voit myös luoda arkiston sisällöstäsi Google Takeoutin avulla.

Ystävällisin terveisin
Blogger-tiimi

Tälläisiä terveisiä Bloggerilta. Eli ei kannata ihmetellä jos blogia ei pian pysty lukemaan.

"Good morning, and in case I don't see ya, good afternoon, good evening, and good night!"
Lähettänyt klo 5 kommenttia:

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Katsotut elokuvat: Tammikuu 2015

1. Nightcrawler (2014) *****
Vitun mahtava. Dan Gilroyn ohjaamassa ja käsikirjoittamassa Nightcrawlerissa Jake Gyllenhaalin esittämä niljakas Lou Bloom on valmis mihin tahansa saadakseen työtä. Eräänä yönä hän sattuu onnettomuuspaikalle, jonne ilmestyy nopeasti myös kameramiehiä, jotka kuvaavat työkseen onnettomuuksia, tulipaloja, rikoksia ja murhia, kaikessa karmeudessaan. Lou innostuu heti työstä, hankkii kuvausvälineet, skannerin jolla kuunnella poliisiradiota ja alkaa kierrellä tapahtumapaikkoja yrittäen ehtiä ensimmäisenä paikalle saadakseen mehukkaimman matskun saadakseen sen pyörimään tv-uutisiin ja ennen kaikkea saadakseen maksun työstään. Loun niljakkuus selviää pikkuhiljaa myös tv-uutisten kuvamatskuista päätävälle Ninalle (Rene Russo) ja Loun palkkaamalle työharjoittelija Rickille (Riz Ahmed). Kaikin puolin täydellinen elokuva.

2. Ace in the Hole (Tuhansien silmien edessä) (1951) ****
Entinen kaupunkilaisreportteri Chuck Tatum (Kirk Douglas) saapuu New Mexicoon ja myy itsensä heti pieneen paikallislehteen reportteriksi ja jää odottamaan suurta juttuaan jolla pääsisi takaisin isoihin lehtiin töihin. Vuotta myöhemmin Chuck on kuolla kyllästymiseen kirjoittaessaan uutisia jotka eivät kiinnosta ketään. Sitten Chuck sattuu paikalle kun Leo Minosa niminen mies (Richard Benedict) on jäänyt jumiin intiaanien entiseen kallioluolaan. Alkaa armoton viikon uutissirkus kun Chuck alkaa lypsämään jutusta irti kaiken mahdollisen vaikka kunnollinen pelastusoperaatio tuskin kestäisi muutamaa päivää. Chuck alkaakin ohjailla kaikkia osallisia viivyttääkseen pelastumista. Uusintavaaleihin valmistuva paikallissheriffi on helppo tapaus, kuten myös pelastusoperaatiota johtava teknikko. Vaikeuksia tuottaa lähinnä vain Leon tylsistynyt vaimo Lorraine (Jan Sterling) ja tietysti se että Leo pitäisi oikeasti saada pelastettua ennen kuin on myöhäistä. Billy Wilderin ohjaama Ace in the Hole oli 50-luvulla aikaansa edellä kuvatessaan uutisjuttujen ympärillä pyörivää sirkusta. Amerikkalaisyleisö ei elokuvan sanomaa ymmärtänyt ja se tuottikin tappiota. Mainio elokuva.

3. Oliver & Company (Oliver ja kumppanit) (1988) ***
Ihan ok Disney-piirretty.

4. 21 tapaa pilata avioliitto (2013) **
Aikas tyypillistä kotimaista komediaa. Paikoin oli ihan hyvää yritystä, mutta rohkeutta kaivattaisiin kyllä enemmän tekijöiltä. Hajutonta ja mautonta kun tuppaa nämä useimmiten olemaan.

5. The Babadook (2014) ***
Amelia (Essie Davis) on leskeksi jäänyt yksinhuoltajaäiti, joka yrittää pärjätä arjesta ylivilkkaan hirviöitä pelkäävän 6-vuotiaan poikansa Samuelin (Noah Wiseman) kanssa. Juuri kun näyttää ettei elämä voisi mennä enää huonommaksi, löytävät he kirjahyllystään oudon lastenkirjan, jossa kerrotaan Babadook-hirviöstä, joka vaani heitä pimeistä nurkista. Essie Davis on roolissaan elokuvan parasta antia, Noah Wiseman taas on ärsyttävä potkuraivareita saava kakara. Australialaisen Jennifer Kentin ohjaamaa ja käsikirjoittamaa The Babadookia on kehuttu ympäri maailmaa, eikä syyttä. Huonoja puolia oli kuitenkin lopulta liikaa jotta olisin voinut oikeasti todella tykätä elokuvasta. Kyseessä on Kentin ensimmäinen kokopitkä elokuva, sellaisena varsin lupaavaa jälkeä. Mielenkiintoista nähdä mitä tekee jatkossa.

6. Finding Vivian Maier (Vivian Maierin salaisuus) (2013) ****
Mielenkiintoinen dokumentti vuonna 2009 kuolleesta entisestä lapsenhoitaja Vivian Maierista, joka kuvasi elinaikanaan yli satatuhatta katuvalokuvaa ja nousi koko maailman tietoisuuteen kuoltuaan.

7. All the President's Men (Presidentin miehet) (1976) ****
Tositapahtumiin perustuva elokuva kahdesta toimittajasta (rooleissa Robert Redford ja Dustin Hoffman), jotka alkavat penkoa Watergate-skandaalia 70-luvun alussa ja paljastavat presidentti Nixonin olleen osallisena siihen. Loppu on tietysti historiaa, eli yksi niistä elokuvista joka jokaisen kannattaa katsoa ainakin kerran eläessään.

8. Boyhood (2014) ****
Otteita pojan elämästä 12 vuoden ajalta. Raikas elokuva. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Richard Linklater kuvasi tätä oikeasti 12 vuoden ajan. Pääosaa esittävä Ellar Coltrane varttui siinä ajassa 5 vuotiaasta 18 vuotiaaksi, kuten myös Ellarin isosiskoa esittänyt Lorelei Linklater, Richardin tytär, joka on siis oikeasti syntynyt samana vuonna kuin Ellar. Heidän vanhempiaan esittävät Patricia Arquette ja Ethan Hawke, joista Ethanin oli tarkoitus jatkaa elokuvan ohjaajana jos Richard sattuisi kuolemaan ennen kuin saisi elokuvan valmiiksi. Varsinaista käsikirjoitusta ei ollut itseasiassa laisinkaan, vain aloitus, juonikäänteet ja lopetus oli Richardille selvillä ennen kuvausten aloitusta. Juoni muovautui 12 vuoden aikana ja siihen tehtiin muutoksia aiemmin kuvattujen kohtausten pohjalta ja myös näyttelijät saivat vaikuttaa tarinoihinsa. Lopputulos on raikasta kerrontaa, hyvin lähellä oikeaa elämää. Tai ainakin amerikkalaista elämää. Taustalla näkyy niin Irakin sota kuin myös Obaman nousu presidentiksi.

9. Cold in July (2014) ***½
Joe R. Lansdalen kirjaan pohjautuva Cold in July on tyylikäs 80-luvun lopulle sijoittuva rikostrilleri, jossa soi syntikkapoppi, takatukat ovat muotia ja veri roiskuu. Michael C. Hallin esittämä takatukkainen perheenisä Dexter... eikun Richard Dane ampuu eräänä yönä kotiinsa tunkeutuneen rikollisen, jonka isä (Sam Shepard) janoaa kostoa. Todellinen juonikuvio käynnistyy vasta tästä ja luvassa on valheita, korruptiota, sekopäisiä rikollisia ja vähän myös miesten välistä ystävyyttä. Hallin ja Shepardin lisäksi keskeisessä roolissa nähdään myös Don Johnsonin esittämä yksityisetsivä. Juonikuvion uskottavuus oli yksi isoimmista ongelmista, kuten myös taulukehystysliikettä johtavan perheenisä Danen muuttuminen melkoisen nopeasti rikollistappajaksi. Mutta jos nämä annetaan anteeksi niin kyseessähän on varsin viihdyttävä elokuva.

10. Whiplash (2014) ****½
Andrew (Miles Teller) haluaa olla rumpalina yksi parhaimmista. Musiikkikoulussa hän pääsee vaativanana opettajana tunnetun Fletcherin (J.K. Simmons) johtamaan ryhmään, johon pääsevät vain parhaimmista parhaat. Säälitön Fletcher suorastaan kiduttaa oppilaitaan ja osansa saa myös Andrew, jonka Fletcher ottaakin silmätikukseen tämän lahjakkuuden takia. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Damien Chazelle kuului lukiossa jazz-bändiin, jota johti varsin vaativa opettaja. Sittemmin elokuvien pariin siirtynyt Damien kirjoitti kokemusten pohjalta tämän Whiplashin käsikirjoituksen, muttei saanut sitä tuotantoon. Vuonna 2012 käsikirjoitus oli Hollywoodin Black List -listalla, jonne kerätään vuosittain lupaavia käsikirjoituksia joiden olisi pitänyt päätyä jo tuotantoon. Lopulta Damien sai rahoituksen lyhytelokuvaversioon, joka saavutti menestystä Sundancen filmifestareilla alkuvuodesta 2013. Jo siinä Fletcherin roolissa nähtiin J.K. Simmons. Samana vuonna Damien sai lyhytelokuvan menestyksen ansiosta kerättyä rahoituksen kokopitkän elokuvan tekemiseen ja loppu on historiaa. Whiplash on hieno elokuva, etenkin pidin oppilailleen armottoman opettajan ja itselleen armottoman oppilaan välisistä henkien taisteluista, loppu kruunasi kaiken. Simmons ja Teller tekevät loistavat roolisuoritukset. Ei voi muuta kuin suositella.

11. Predestination (2014) ****
Paradoksi. Hieno scifileffa Michael ja Peter Spierigiltä. Ohjaajaveljesten ensimmäinen kokopitkä elokuva oli halvalla tehty zombiekomedia Undead vuodelta 2003 ja toinen vampyyritoimintaleffa Daybreakers vuodelta 2009. Kyseessä on siis kolmas elokuva ja jälki alkaa olla varsin hyvää. Täytyykin ottaa myös tuo Daybreakers katseluun. Undead on muistikuvien mukaan ihan katsottava zombiekomedia. Tällä kertaa veljekset ovat tehneet Robert A. Heinlein All You Zombies lyhyttarinan pohjalta mielenkiintoisen scifitrillerin, jossa Ethan Hawken esittämä aikamatkaaja-agentti jahtaa 70-luvulla pommi-iskuja tehnyttä murhaajaa. Arvasin elokuvan kaikki juonenkäänteet hyvissä ajoin, oikeastaan jo alusta lähtien, mutta eipä se katselua hirveästi haitannut. Hawken lisäksi toisessa keskeisessä roolissa nähdään Sarah Snook, joka tekee Hawken ohella hienon näyttelijäsuorituksen.

12. '71 (2014) ***
Pettymys. Tätä on kehuttu kovasti ja ehtinyt voittaa muutamia palkintojakin. Asetelma onkin oikein hyvä, toteutus taas ei. Jack O'Connellin esittämä nuori sotilas joutuu eroon joukoistaan vuoden 1971 Belfastissa, jossa brittisotilaiden on määrä pitää yllä järjestystä. Paikalliset alkavat kuitenkin mellakoimaan ja sotilaan on yritettävä selviytyä yöstä hengissä. Jo alkupuolen heiluva kuvaus rupesi vituttamaan, jonka jälkeen oli vaikea tykätä loppuelokuvasta. Ja kun ohjaus ja editointikaan ei oikein toiminut, niin eipä tästä oikein pitämään pystynytkään. Musiikit olivat sentään hyvät, eikä näyttelijäsuorituksissakaan hirveästi valittamista ollut, ei tosin hirveästi ylistämistäkään. Päähenkilö jäi aikamoisen turhanpäiväiseksi tyypiksi.

13. The Grand Budapest Hotel (2014) ****
Mainio elokuva jälleen Wes Andersonilta. Kyseessä on myös Andersonin elokuvauran menestynein elokuva kaupallisesti. Yhdysvalloissa elokuva keräsi kassatuloja lähes 60 miljoonaa dollaria, suurin menestys tuli kuitenkin kansainvälisesti, 115 miljoonaa dollaria (suurin osa Euroopasta ja Australiasta), joten maailmanlaajuiset kokonaistulot nousivat peräti 172 miljoonaan dollariin. Vertailuna Andersonin toiseksi eniten kassatuloja kerännyt elokuva The Royal Tenenbaums keräsi kassatuloja 71 miljoonaa dollaria. The Grand Budapest Hotel kertoo Grand Budapest-hotellin vastaanottovirkailija Gustave H:n (Ralph Fiennes) ja pikkolo Zero Moustafan (Tony Revolori) ihmeellisistä seikkailuista ensimmäisen ja toisen maailmansotien välissä kuvitteellisessa Zubrowkan valtiossa Euroopassa. Andersonille tyypilliseen tapaan elokuva on sekoitus taiteellista ja viihteellistä kerrontaa. Eikä tietysti voida unohtaa lukuisia tunnettuja näyttelijöitä sivurooleissa, kuten, Adrien Brody, Willem Dafoe, Jeff Goldblum, Harvey Keitel, Jude Law, Edward Norton, Saoirse Ronan, Tilda Swinton ja Bill Murray.

14. Wrong Turn 6: Last Resort (Unrated-versio) (2014) **
Juoneen kun oltaisiin panostettu edes hitunen enemmän niin tämä olisi voinut olla ihan kelvollinen jatko-osa Wrong Turn-leffoille. Seksikohtaukset oli melkein kuin pornoleffoista, keskeisissä rooleissa nähdyt naisnäyttelijät oli sen mukaiseisesti valittu, eli kaikki nähtiin alasti. Siitäpä suurimmat plussat. Parit ihan kivat kuolemat tarjoili myös (mm. paloletku perseeseen), mutta tosiaan juoni oli sen verran kädetön ettei tästä voinut hirveästi tykätä. Dvd, blu-ray ja netin kautta myyty tiedostoversio vedettiin pois myynnistä kun selvisi että yhdessä kohtauksessa oli käytetty luvattomasti kadonneen ja kuolleena löytyneen vanhan naisen kuvaa, mikä tietysti järkytti naisen omaisia. Asiaa käsiteltiin oikeudessa asti. Ilmeisesti asia saatiin kuitenkin sovittua sillä elokuvaa alettiin myydä jälleen. Julkaistaan myös Suomessa helmikuussa 2015.

15. John Wick (2014) ****
Hyvää toimintaa. Ex-palkkatappaja John Wick (Keanu Reeves) palaa hommiin kun hänen koiransa tapetaan ja autonsa varastetaan. Chad Stahelski ja David Leitch aloittivat elokuvauransa jo 90-luvulla, ensin stuntmiehinä ja sittemmin kohoten stuntkoordinaattoreiksi. Keanu Reeves tutustui kaksikkoon jo The Matrix elokuvia tehdessään ja luettuaan John Wickin käsikirjoituksen halusi heidät suunnittelemaan elokuvan toimintakohtaukset ja toivoi miesten olevan kiinnostunut myös ohjaamisesta. Näin kävikin. Kyseessä on Chadin ja Davidin ensiohjaus, tosin David ei saanut ohjaajan krediittiä lopputeksteihin. Kaksikon kokemattomuus näkyi vielä melkoisesti ohjauksessa, etenkin juonenkuljetus olisi saanut olla vieläkin tiukempaa. Ensimmäiseksi ohjaustyöksi John Wick on kuitenkin aikamoisen erinomainen suoritus. Vuosien stuntkokemus näkyy etenkin toimintakohtauksissa, joita on runsaasti. Veri roiskuu kun Keanu Reevesin esittämä John Wick pistää ukkoja kylmäksi. Jatko-osa on mahdollisesti tulossa jossain vaiheessa. Keanu Reevesilta on tulossa useita elokuvia tänä vuonna, joten mies on tekemässä ihan kunnolla paluuta näyttelijäksi. Vuoden 2009 jälkeenhän mies näytteli vain muutamissa elokuvissa ja kokeili välillä myös ohjaushommia (Man of Tai Chi) ja näytti jo hetken siltä että miehen näyttelijäura alkaa olla ihan finaalissa (47 Ronin oli aikamoisen paha floppi), mutta tämä John Wick antaa jälleen lupauksia siitä että ura voisi lähteä taas nousuun. Eli Rothin ohjaama Knock Knock kauhuelokuva ainakin kuulostaa kiinnostavalta. Kuten myös Rain-minisarja, jossa Keanu esittäisi jälleen palkkatappajaa.

16. Død snø 2 (Dead Snow 2) (2014) ***½
Mainio zombiekomedia. Ekalle osalle tuli annettua peräti neljä tähteä aikoinaan, mutta näin jälkeenpäin ajatellen oikea pistemäärä lienee kolme ja puoli tähteä, kuten tällekin. Jos katselisin ekan osan uudestaan voipi olla että tämä kakkososa olisi hitusen ykköstä parempi. Tommy Wirkolalla on selkeästi sydäntä mukana kun on tätä ohjannut. Braindeadit ja The Evil Deadit on katsottu moneen kertaan.

17. Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films (2014) ****
Mainio dokumentti Cannon Filmsin noususta ja tuhosta. Kun israelilaiset serkukset Menahem Golan ja Yoram Globus olivat valloittaneet kotimaansa valkokankaat elokuvillaan 70-luvulla, he päättivät valloittaa seuraavaksi Hollywoodin. He ostivat roskaleffoista tunnetun Cannon Films-tuotantoyhtiön vuonna 1979 puolella miljoonalla dollarilla ja alkoivat suoltaa leffoja ulos parhaimmillaan yli 50 kappaleen vuosivauhdilla. Tuloksena syntyi läjä elokuvia, joista suurin osa on karseata paskaa, mutta joukkoon mahtuu myös useita helmiä, kuten toimintaklassikot Enter the Ninja, American Ninja, Death Wish III, Bloodsport ja Cobra, eikä pidä unohtaa Tobe Hooperin ohjaamia elokuvia The Texas Chainsaw Massacre II ja Lifeforce. Golan ja Globus rakastivat elokuvia, mutta niiden tekeminen olikin sitten ihan eri juttu. Kaksikko osasi kyllä myydä elokuvansa jo ennen kuin kuvauksia oli edes aloitettu, yleensä pelkällä julisteella, mutta menestyvä tuotantoyhtiö tarvitsee vähintään yhden tai pari kaupallista menestystä vuodessa jotta homma tulee kannattavaksi. Golan ja Globus pistivät enemmän rahaa menemään kuin saivat takaisin, joten pikkuhiljaa he olivat veloissa ja lopullinen niitti tuli 80-luvun lopulla kun Superman IV: The Quest for Peace ja Masters of the Universe floppasivat. Laadun sijaan Golan ja Globus keskittyivät liikaa tisseihin ja roskatoimintaan, tosin välillä heidät palkittiin jopa Oscar- ja Golden Globe-palkinnoilla. Dokumentin ohjannut Mark Hartley tunnetaan parhaiten dokumentistaan Not Quite Hollywood: The Wild, Untold Story of Ozploitation!, jossa käsitteli Australiassa tehtyjä eksploitaatioleffoja. Tätä dokumenttia varten Hartley haastatteli Cannon Filmsin ohjaajia, näyttelijöitä ja muita kameran takana vaikuttaneita tyyppejä, jotka kertoilevat hauskoja juttuja Golanin ja Globusin tyylistä tehdä elokuvia. Hartley pyysi myös Golania ja Globusia kertomaan muistojaan Cannon vuosistaan, mutta he kieltäytyivät ja pistivät ulos oman dokumentin aiheesta, The Go-Go Boys: The Inside Story of Cannon Films sai ensi-iltansa toukokuussa 2014 Cannesin filmifestareilla kolme kuukautta ennen kuin tämä Hartleyn dokumentti sai ensi-iltansa. Menahem Golan kuoli elokuun 8. päivä samana vuonna.
Lähettänyt klo 2 kommenttia:
Tunnisteet:

torstai 1. tammikuuta 2015

Katsotut elokuvat: Joulukuu 2014

126. Kite (2014) **½
Paikoin ihan toimivan verinen elokuvaversio japanilaisanimesta, valitettavasti näyttelijäsuoritukset olivat aikamoisen laimeita ja muutenkin tämä oli ihan liian halvalla tehdyn näköistä. Etenkin värimäärittely oli perseestä. Juoni yritti olla nerokkaampi kuin olikaan.

127. Captain America: The Winter Soldier (Captain America: The Return of the First Avenger) (2014) ****½
Uusintakatselu kommenttiraidalla.

128. Three Days of the Condor (Korppikotkan kolme päivää) (1975) ***½
Muistaakseni olen tämän joskus nähnyt, mutta muistikuvat ovat kyllä aikamoisen heikot. Hyvä poliittinen trilleri kyllä kyseessä, tosin rakastelukohtaus oli pakotetun oloinen ja loppu ei ollut niin toimiva kuin alku. Edellä katsomani Captain America: The Winter Soldieriin oltiin kopioitu tämän juonta, tai paremminkin asetelmaa ja molemmissa näyttelee Robert Redford, tässä pääroolissa ja toisessa sivuroolissa. Ihan niin loistava tämä ei ole kuin mitä jotkut väittävät, mutta aika lähelle. Selkeä klassikko, joka aikanaan uudisti myös elokuvakerrontaa.

129. The Hobbit: The Battle of the Five Armies (Hobitti – Viiden armeijan taistelu) (2014) ****
Valitettavasti trilogian heikoin osa. Juonipuoli käytiin hyvin pitkälti läpi jo kahdessa edellisessä osassa, joten ei tässä ollut juonta oikein laisinkaan. Nimensä mukaisesti seurattiin kuinka viisi armeijaa, ihmisten, kääpiöiden, haltioiden ja örkkien valmistautuvat taistelemaan Yksinäisen vuoren herruudesta ja aarteesta sen sisällä. Martin Freemanin esittämä hobitti Bilbo Reppuli joutuu keskelle näiden armeijoiden välienselvittelyä ja valitsemaan puolensa. Trilogia olisi ollut mahdollista tiivistää kahdeksi elokuvaksi, mutta toisaalta tämä lopullinen välienselvittely viiden armeijan välillä olisi jäänyt melko lyhyeksi, joten siinä mielessä ihan järkevää jakaa kolmeen osaan. Peter Jackson selviytyi hienosti aiempien osien ohjauksesta, tässä kone alkoi ensimmäistä kertaa yskimään ja paikoin Jackson teki tässä aika pahojakin mokia. Niistä huolimatta tämä oli kuitenkin hyvä elokuva, ainakin jos katsotaan kokonaisuutta.

130. Gone Girl (2014) ****½
Hieno elokuva jälleen David Fincheriltä, ei kuitenkaan ihan nappisuoritus. Ben Affleckin esittämä Nick Dunne ilmoittaa hääpäivänään poliisille vaimonsa Amy Dunnen (Rosamund Pike) kadonneen. Alkaa laajat etsinnät ja tutkimukset. Pian Nick huomaa olevansa itse pääepäilty. Perustuu Gillian Flynnin suosittuun saman nimiseen kirjaan, Flynn on myös käsikirjoittanut tämän elokuvan. Täällä Suomessa saisi tehtyä vähän samanlaisen elokuvan Ulvilan surmasta. Molemmissa on paljon yhtymäkohtia, avioliitto, media ja kuinka kaikki ihmiset kuvittelevat tietävänsä totuuden pelkästään sillä perusteella miltä joku ihminen näyttää kameran edessä ja mitä heille mediassa kerrotaan.

131. The Equalizer (The Equalizer: oikuden puolustaja) (2014) ****
Mainio toimintaleffa Denzel Washingtonilta ja Antoine Fuqualta. Denzel esittää elokuvassa mysteeristä miestä nimeltä McCall, joka luulee jättäneensä menneisyytensä taakseen voiden elää normaalia hiljaiseloa. Kun eräs hänen harvoista ystävistään, nuori nainen nimeltä Teri (Chloë Graze Moretz) osoittautuu olevan venäläismafialle työskentelevä huora, ei McCall voi vain seurata sivusta kun tämä miltei pahoinpidellään kuoliaaksi. McCall omaa kykyjä, joilla pystyy hoitelemaan vaaralliset venäläiset pois päiviltä. Samalla hän saa kuitenkin peräänsä venäläismafialle työskentelevän entisen palkkasoturi Teddyn (Marton Csokas), joka ei pysähdy ennen kuin on hoidellut mystisen McCallin hengiltä. Alkaa kahden kyvykkään miehen taistelu. Perustuu varsin löyhästi samannimiseen tv-sarjaan 80-luvulta. Menestyi sen verran hyvin että jatko-osa on suunnitteilla, taitaisi olla peräti ensimmäinen jatko-osa Denzel Washingtonille.

132. Blue Ruin (2013) ****
Vuonna 2007 Jeremy Saulnier ohjasi esikoiselokuvansa Murder Party, jossa osoitti jo hieman lahjakkuuden merkkejä. Sen jälkeen Jeremy toimi kuvaajana useissa elokuvissa ja dokumenteissa, kunnes vuonna 2013 sai valmiiksi tämän toisen elokuvansa, joka on lopullinen osoitus miehen lahjakkuudesta. Blue Ruin on erinomainen pikkurahalla tehty kostotarina. Macon Blairin näyttelijäsuoritus on upea ja vielä upeampi on Jeremyn ohjaus, jossa on tyyliä. Kuvaus on kaunista ja samalla myös rujoa. Väkivaltaiset kohtaukset purskahtavat suoraan katsojan silmille. Elokuva palkittiin Cannesin filmifestareilla ja on saanut muutoinkin ylistystä. Jeremyn seuraavassa elokuvassa Green Room nähdäänkin varsin tunnettuja näyttelijöitä, kuten Patrick Stewart, Imogen Poots ja Anton Yelchin. Mukana myös Macon Blair.

133. The Interview (2014) **
The Interview nousi otsikoihin kun sen tuottanut Sony oli vähällä olla esittämättä elokuvaa laisinkaan teattereissa sen jälkeen kun hakkerit uhkasivat sitä näyttäviä teattereita terroristi-iskuilla. Lopulta lähinnä taide-elokuvia esittävät pikkuteatterit uhmasivat uhkauksia ja ottivat elokuvan ohjelmistoonsa joulupäivänä. Ehtipä jopa presidentti Barack Obama kommentoida tapausta ja kehotti Sonya julkaisemaan elokuvan. Itse elokuva ei ole sisällöltään kaiken kohun arvoinen, kyseessä on nimittäin varsin tyypillinen James Franco/Seth Rogen-komedia huume, pieru ja muine törkyvitseineen. Aihe vain sattuu olemaan varsin ajankohtainen, nimittäin Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un. Franco esittää elokuvassa suosittua julkkiksia haastattelevaa Dave Skylarkia, jonka ohjelmasta Kim sattuu pitämään. Daven tuottaja Aaron Rapport, jota Rogen esittää, haluaisi tehdä vakavampia haastatteluja törkyjuttujen sijaan ja hän onnistuu saamaan yhteyden Kimiin ja varmistaa Davelle yksityishaastattelun Pohjois-Koreassa. Samalla CIA värvää heidät salamurhaamaan Kimin, mutta hommahan ei tietysti mene ihan suunnitellusti. Sonyn tietokoneet hakkeroitiin marraskuussa 2014 ja niiltä varastettiin noin 100 teraa tiedostoja, mukaanlukien The Interviewiin liittyviä tiedostoja. Onkin arveltu että juuri Pohjois-Korea olisi hakkeroinnin takana ja tarkoituksena oli estää elokuvan esittäminen. Näin olikin vähällä käydä, mutta sananvapaus voitti lopulta. Kyse ei siis ole siitä olisiko The Interview jollain tapaa hyvä tai huono elokuva, vaan siitä että sen voi esittää ilman että tarvitsee pelätä ottaako joku taho tai valtio herneet nenäänsä siitä. Seuraavaksi Francon ja Rogenin pitäisikin tehdä Muhammadia käsittelevä törkykomedia, jotta saataisiin senkin osalta sananvapaus todella vapaaksi. Taitaisi vaan seurata vähän muutakin kuin vain uhkauksia siitä elokuvasta.

134. The Maze Runner (Labyrintti) (2014) ***
Thomas (Dylan O'Brien) herää teini-ikäisistä pojista koostuvasta kommuunista, jota ympäröi jättimäinen labyrintti josta ei tunnu olevan ulospääsyä, eikä kukaan muista itsestään muuta kuin nimensä. Uusia jäseniä saapuu aina 30 päivän välein ja jokaiselle jaetaan tehtävä kommuuninssa, useimmat päätyvät rakentajiksi ja viljelijöiksi. Juoksijoiksi kutsutut pojat ovat karkoittaneet labyrinttiä jo useiden vuosien etsien ulospääsyä ja tehtävään valitaankin vain nopeajalkasimmat ja rohkeimmat. Öisin labyrinttiin johtava portti sulkeutuu eikä labyrinttiin jäävillä juoksijoilla ole toivoa selviytyä hengissä. Kommuunia johtava Alby (Aml Ameen) on laatinut säännöt, joita noudattamalla hommat toimivat, joskin toivoa ulospääsystä ei oikein tunnu enää olevan. Thomas alkaakin kyseenalaistaa sääntöjä ja haluaa päästä labyrinttiin samalla kun alkaa nähdä unia menneisyydestään ja tytöstä. Kun samainen tyttö (Kaya Scodelario) saapuu kommuunin uudeksi jäseneksi, alkavat myös labyrintin salat aueta vapautta kaipaavalle Thomasille. Katsomisen arvoinen scifimysteeri. Menestyi sen verran hyvin että jatko-osa on tulossa jo syksyllä 2015. Perustuu James Dashnerin kirjaan, jolle on tehty kaksi jatko-osaa, eli elokuviakin pitäisi tulla ainakin kolme.

135. The Act of Killing (2012) ***
Dokumentti 60-luvulla joukkomurhapartioita johtaneista indonesialaismiehistä, jotka elävät yhä vapaina ja esittävät tässä dokumentissa elokuvan keinoin kuinka suorittivat murhia. Tekojaan katuvien murhaajien sijaan miehet käyttäytyvät kuin filmitähdet ja puhuvat kommunisten murhaamisesta yhtä rennosti kuin kaupassa käymisestä. Katsoin pidemmän ohjaajan version, jossa oli kyllä aivan liikaa tyhjäkäyntiä. Muutoinkin dokumentti olisi kaivannut vähän rytmikkäämpää editointia.

136. Tower Block (2012) ***
Ihan näppärä pikku elokuva. Purku-uhan alla olevan tornitalon ylimmässä kerroksessa on vielä muutama asukas, jotka eräänä lauantaiaamuna heräävät siihen että joku ampuu heitä yksitellen äänivaimennetulla tehokkaalla kiväärillä. Poistumistiet on joko tukittu tai tietävät varmaa kuolemaa. Asukkaiden on siis turvauduttava toisiinsa ja keksittävä ulospääsy selviytyäkseen hengissä.

136. Yat ku chan dik mou lam (Kung Fu Jungle) (2014) **½
Julma tappaja murhaa martial arts-mestareita ympäri Hongkongia. Martial arts-mestari Hahou Mo (Donnie Yen) istuu parhaillaan vankilassa tuomittuna toisen martial arts-mestarin taposta ja haluaa auttaa poliisia löytämään murhaajan saadakseen tuomionsa lyhyemmäksi. Paikoitellen ihan hyvää menoa, mutta etenkin lopputaistelu oltiin pilattu liiallisilla tietokonetehosteilla. Ja vaijereitakin käytettiin vähän liikaa. Sivurooleissa oli iso liuta honkkarileffoista tuttuja ohjaajia ja näyttelijöitä.

137. Foxcatcher (2014) ****
Juonellisesti Bennett Millerin ohjaama Foxcatcher ei tarjoile mitään ihmeellisyyksiä, paremminkin juoni oli aika toissijainen kun keskityttiin näyttämään olympiavoittajaveljesten Mark ja David Schultz (Channing Tatum ja Mark Ruffalo) välistä outoa ystävyyttä ja sen tuhoa maailman rikkaimman suvun poikaan, John du Pontiin (Steve Carell). Tositapahtumiin perustuva elokuva alkaa 80-luvun puolen välin jälkeen veljesten valmistautuessa vuoden 1988 Olympialaisiin, jossa Markin on tarkoitus voittaa jälleen kultaa painissa. Hän on elänyt koko elämänsä ajan isoveljensä Davidin varjossa ja saa vihdoin tilaisuutensa näyttää kaiken osaamisensa kun John kutsuu hänet perustamaansa Foxcatcher-painitiimiin tarjoten myös asuin- ja valmentautumistilat kaikilla mukavuuksilla. Pikkuhiljaa Markille alkaa kuitenkin valjeta Johnin megalomaanisuus. Näyttelijäsuoritukset, etenkin Steve Carrellin nousevat elokuvan keskiöön. Elokuva, ohjaaja ja näyttelijät ovatkin voittaneet jo useita palkintoja ympäri maailmaa. Melko todennäköisesti Foxcatcher tulee voittamaan myös muutaman Oscarin, etenkin Steve Carell on veikkauksissa korkealla.

138. Fury (2014) ****½
Huhtikuu 1945. Liittoutuneet ovat vihdoin etenemässä Natsi-Saksaan. Don "Wardaddy" Collierin (Brad Pitt) johtama Sherman-tankkimiehistö (Shia LaBeouf, Jon Bernthal ja Michael Peña) saa viime hetken lisäyksen kun vastikään alokkaaksi värväytynyt konekirjoittaja Norman Ellison (Logan Lerman) määrätään apuajajaksi ilman pätevää koulutusta. Sodan kauheus selviää nuorukaiselle nopeasti kun miehistö määrätään vihollislinjojen taakse. Loistava sotaleffa David Ayerilta. Vähän kuin Pelastakaa sotamies Ryan, mutta tylympi. Ayer keskittyy seuraavaksi Suicide Squad-supersankarileffan, tai paremminkin superroistoleffan tekemiseen, jonka ohjaa ja käsikirjoittaa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , ,

lauantai 6. joulukuuta 2014

Katsotut elokuvat: Marraskuu 2014

115. Luftslottet som sprängdes (Pilvilinna joka romahti/The Girl who Kicked the Hornet's Nest) (Extended-versio) (2009) ****½
3-tuntinen extended-versio tuli katsottua ensimmäistä kertaa. Erinomainen trilogia. Pitäisi lukea vielä myös tämän osan kirjaversio. Saa nähdä julkaistaanko neljättä kirjaa koskaan.

116. Dawn of the Planet of the Apes (Apinoiden planeetan vallankumous) (2014) ****
Vaikka ihmiset kuvattiinkin tässä melkoisina idiootteina ei tästä voinut olla pitämättä. Rise of the Planet of the Apes (Apinoiden planeetan synty) elokuvan tapahtumista on kulunut kymmenen vuotta ja sinä aikana geneettisesti muunnellut apinat ovat oppineet kommunikoimaan lähes ihmisten tavoin samalla kun ihmiset ovat kuolleet lähes sukupuuttoon tappavan viruksen levittyä koko maapallolle. Pieni joukko hengissä selvinneitä ihmisiä saapuu Ceasar-apinan johtamien apinoiden asuinalueelle ja he ovat joutua sotaan keskenään. Molempien joukosta löytyy niin sotahulluja kuin rauhaa rakastavia, ihmiskunnan ja apinoiden tulevaisuus riippuukin siitä kummat pääsevät valtaan. Tehosteet olivat osin todella upeita, mutta paikoin vielä aika heikkojakin. Seuraaviin osiin jää siis parannettavaa ainakin siltä osin. Tämä oli tähän mennessä parhaiten menestynyt Apinoiden planeetta-leffa, keräten yhteensä 707 miljoonaa dollaria kassatuloja ympäri maailman. Seuraavan osan pitäisi valmistua kesällä 2016.

117. Sin City: A Dame to Kill For (2014) ***
Aika köyhä jatko-osa. Ainut kunnon syy katsomiseen on Eva Greenin paljasteleva roolisuoritus. Eka Sin City valmistui 2005 ja oli oikein toimiva elokuvaversio Frank Millerin Sin City-sarjiksista. Tämän jatko-osan piti valmistua noin parin vuoden päästä ekasta osasta, mutta viivästyi lopulta siis lähes kymmenellä vuodella. Ilmeisesti eivät meinanneet saada rahoitusta kasaan ja käsikirjoituksen tekemiseen meni myös odotettua kauemmin. Viivästykset näkyvät selkeästi lopullisessa tuotoksessa. Muutamat näyttelijävaihdokset näkyivät myös. Näkyvimpänä Cliwe Owenin sijaan Dwightin roolissa nähdään Josh Brolin. Michael Clark Duncan taas ehti kuolla, joten hänen sijaansa Manuten roolissa nähtiin Dennis Haysbert. Ja Devon Aokin sijaan Mihon roolissa nähtiin Jamie Chung. Eniten tässä mätti liiallinen nopeus. Juonta ei maltettu kertoa kaikessa rauhassa, vaan mahdollisimman nopeasti. Mukaan oltiin nimittäin mahdutettu neljä Sin City-tarinaa, joista kaksi käsikirjoitettiin ihan tätä elokuvaa varten. Pelkästään tuo A Dame to Kill For-tarina olisi ollut riittävä tätä elokuvaa varten niin oltaisiin saatu kerrottua se kunnolla. Kyllähän tämä paikoin oli oikein hyvääkin menoa, mutta kokonaisuutena siis melkoisen köyhäksi jäi. Verta kyllä roiskui mukavasti ja päitä irtoili. Mukana jälleen myös Mickey Rourken esittämä Marv, joka tälläkin kertaa rusikoi mukavasti porukkaa kuoliaaksi. Jessica Alba esitteli jälleen hieman kuumaa vartaloaan Nancyn roolissa. Jopa Bruce Willis nähtiin lyhyesti kuolleen Hartiganin roolissa. Taloudellisesti elokuva oli aika kauhea floppi, budjetti oli 65 miljoonaa dollaria ja kassatuloja kertyi maailmanlaajuisesti vain 39 miljoonaa dollaria. On siis aika selvää ettei jatko-osia tulla enää tämän jälkeen näkemään. Muutoinkin ohjaaja Robert Rodriguezin ura näyttää olevan aika finaalissa, nämä aikuisille suunnatut elokuvat ovat olleet floppeja, lapsille suunnatut Sky Kids-seikkailukomediat ovat sentään menestyneet ihan hyvin, joten luultavasti mies tekee seuraavaksi taas yhden jatko-osan niille. Saisi kyllä tehdä mieluummin jotain oikeasti pienellä budjetilla, jotain ekan leffansa El Mariachi kaltaista, ei kuitenkaan enää jatko-osaa sille tai Desperadolle, vaan jotain uutta.

118. Jigoku de naze warui (Why Don't You Play in Hell?) (2013) ****½
Sion Sonolta jälleen upea elokuva. Oikeiden elokuvien tekemisestä haaveilevat harrastelijaelokuvantekijät saavat vihdoin tilaisuutensa kun heidät pyydetään kuvaamaan yakuzajärjestöiden välinen verinen taistelu, pääosassa toisen järjestön johtajan tytär. Juoni on aivan älytön, mutta Sono onnistuu tekemään siitä järjellisen. Väittäisinkin Sion Sonon olevan tämän hetken elokuvaohjaajista nerokkain. Kaiken verenroiskeen ja irtojäsenten alta löytyy koskettava ja kaunis elokuva, jollaisen vain Sono voi meille tarjota. Love Exposure on edelleen Sonon suurin mestariteos, mutta hyvin lähelle hän pääsee tälläkin.

119. Birth of the Living Dead (Elävien kuolleiden synty) (2013) ***½
Varsin hyvä dokumentti Night of the Living Deadistä. Eipä tästä oikein muuta sanottavaa keksi kuin että kannattaa katsella.

120. Doc of the Dead (2014) ***½
Dokumentti zombeista. Käsittelyssä niin Voodoo zombiet, Romeron elokuvazombiet kuin myös nopeat infektio zombiet, eikä tietysti unohdeta myöskään zombie walk-tapahtumia tai juuri nyt suosittua The Walking Dead -tv-sarjaa. Haastateltavana mm. George A. Romero, Max Brooks, Robert Kirkman, Bruce Campbell, Simon Pegg,Tom Savini ja Greg Nicotero. Jos aihe kiinnostaa niin aikas toimiva paketti on katsella Birth of the Living Dead ja tämä peräkkäin, täydensivät toisiaan aikas hyvin. Jos suunnittelee zombielokuvan tekemistä niin kannattaa odottaa 5-10 vuotta sillä aihe on juuri nyt aika loppuun kaluttu. Toisaalta aidosti hyviä zombielokuvia on tehty edelleenkin hyvin vähän, joten toki sellaisellekin kysyntää juuri nyt olisi.

121. Guardians of the Galaxy (2014) ****
Uusintakatselu.

122. The Hunger Games: Mockingjay – Part 1 (Nälkäpeli – Matkijanärhi, osa 1) (2014) ****
Aika samaa tasoa aiempien osien kanssa, hitusen ehkä heikompi. Juoni ei hirveästi edennyt, mutta ihan tarpeellista oli jakaa kirjasarjan viimeinen osa kahdeksi elokuvaksi. Jos tämä osuus oltaisiin kerrottu noin puolessa tunnissa olisi juonikuljetus ollut aivan liian nopeaa. Nyt saatiin rauhassa seurata tapahtumien etenemistä kohti lopullista finaalia, joka siis tullaan näkemään elokuvasarjan viimeisessä osassa Nälkäpeli – Matkijanärhi, Osa 2 marraskuussa 2015. Kassatuloja elokuva on kerännyt maailmanlaajuisesti parin viikon aikana jo 500 miljoonaa dollaria, joten kokonaistuloissa päästään hyvin lähelle edellisen osan 864 miljoonaa dollaria, kenties ylikin. Ihan miljardin dollarin ylitse kokonaistulot tuskin nousevat, siihen päästäneen vasta viimeisen osan myötä. Ihan selkeää kysyntää tälläisille nuorille naisille suunnatuilla elokuvilla tuntuu menestyksestä päätellen olevan, joten Lionsgate ja muutkin studiot ovat jo kovasti pohtimassa mikä olisi seuraava Nälkäpelien veroinen elokuvasarja. Outolintu-elokuvasarjan ensimmäinen osa oli ihan kohtuu hyvä menestys, mutta jäi kauaksi Nälkäpeleistä, joten se voitaneen jo laskea laskuista pois.

123. Lucy (2014) **½
En kyennyt pitämään tästä. Luc Besson yritti tehdä älykkään elokuvan, mutta lopputulos oli ainoastaan typerä. Scarlett Johanssonin esittämä Lucy joutuu tahtomattaan huumekuriiriksi. Kun hänen vatsaansa kirurgisesti laitettu pussi uudenlaista ja voimakasta synteettistä huumetta vuotaa, hän saa käyttöönsä aivojensa koko kapasiteetin normaalin 10 prosentin sijaan. Peräänsä hän saa kyseisiä huumeita kauppaavat korealaisrikolliset. Mukana juonikuviossa oli myös Morgan Freemanin esittämä professori, jonka oli tarkoitus valistaa katsojaa ihmisaivojen rajallisesta kapasiteetista, mutta eihän moisia höpinöitä ota todesta muut kuin idiootit. Vähän siltä alkaa vaikuttamaan ettei Luc Besson kykyne enää hyvää elokuvaa ohjaamaan, harmi.

124. WolfCop (2014) **
Kiva idea, heikko toteutus. Lou on alkoholisti ja varsin surkea poliisi, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa ihmissudeksi. Hän alkaa selvittämään mitä hänelle tapahtui apunaan asekakauppaa pitävä Willie, kaunis ja seksikäs baarinpitäjä Jessica sekä poliisikollega Tina. Vastassa on niin paikalliset huumekauppaa pyörittävät rikolliset kuin myös saatanaa palvovat mystiset kaaputyypit. Mutta voiko mikään pysäyttää susipoliisin? Kuten todettu, kiva idea, mutta valitettavasti ohjaaja ja käsikirjoittaja Lowell Dean ei ole mikään kummoinen kummassakaan pestissä. Lopputulos onkin varsin kehnosti kuvattu ja etenkin editoitu kauhukomedia. Traileri on parempi kuin itse elokuva.

125. The Craft (Noitapiiri) (1996) **½

Tässä oli paljon hyviä hetkiä, kokonaisuus jäi kuitenkin turhan vaisuksi. Meno oli muutoinkin liian ysäriä niin kuvauksen kuin myös näyttelemisen suhteen. Pidän itse enemmän Siskoni on Noita tv-sarjan komediallisemmasta noitamenosta kuin tämän ysärigootteilusta.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , ,

lauantai 8. marraskuuta 2014

Katsotut elokuvat: Lokakuu 2014

102. 22 Jump Street (2014) **
Pääosin vaivaannuttavaa paskaa, loppupuolella muutama ihan hauskakin vitsi. Kassatulot olivat sen verran kovat että kolmaskin osa, 23 Jump Street on tulossa. Lopputekstien aikana jo vähän ennakoitiinkin mitä jatko-osissa voitaisiin nähdä.

103. Sex Tape (Sex Tape – kadonneen videon metsästys) (2014) *
Huono komedia. Aihe sinällään ajankohtainen juuri nyt kun julkkisten alastonkuvia ja videoita on päätynyt nettiin kaikkien katsottavaksi, mutta tässä oli kyllä niin surkea juoni eikä alastomuutta nähty oikeasti juuri ollenkaan. Kokan käyttöä kyllä uskallettiin näyttää muttei oikeata alastomuutta. Tyypillistä Hollywoodia.

104. Captain America (1990) *½
Surkeasti epäonnistunut yritys tehdä ison budjetin Kapteeni Amerikka-elokuva 80-luvulla. Esituotanto käynnistyi jo 80-luvun puolen välin tienoilla, jolloin kasaritoimintaleffoja tahkonut Cannon hankki oikeudet Marvelilta. Michael Winnerin piti ensin ohjata, John Stockwellin piti ottaa pesti vastaan kun Winner häipyi, lopulta hommasta ei tullut Cannonilla mitään ja oikeudet siirtyivät 21st Century Film Corporationille tuottaja Menahem Golanin lähdettyä pois Cannonilta 1989. Ohjauspestin sai lopulta Albert Pyun, joka ei mahtanut mitään surkealle käsikirjoitukselle ja liian pienelle budjetille. Kapteeni Amerikkaakin näytteli Arnold Schwarzeneggerin ja Dolph Lundgrenin sijaan pökkelö Matt Salinger. Valmista tuli vasta vuonna 1990, Yhdysvalloissa elokuva ei päässyt kuitenkaan edes teatterilevitykseen. Vasta paria vuotta myöhemmin se pistettiin siellä suoraan videolevitykseen ja esitettiin kaapelitelevisiossa. Kansainvälisestikin elokuvaa esitettiin vain muutamissa teattereissa. Vuonna 2011 kun Marvelin oma Captain America: The First Avenger elokuva sai ensi-iltansa, Albert Pyun kävi esittämässä tätä muutamissa teattereissa ja hänet kutsuttiin näyttämään elokuva myös Comic-Con tapahtumassa vuonna 2013. Enpä kyllä voi suositella tämän katsomista edes huumorimielessä, sillä ei tästä oikein mitään saa irti siltä saralta. Pidempi ohjaajan versio saattaa olla jossain määrin katsottavampi kuin tämä katsomani teatteriversio, mutta eipä suoraan sanottuna sitä kiinnosta enää nähdä.

105. Pumpkinhead (Koston paholainen) (1988) **
Amerikan takahikiöillä asuvan Ed Harleyn (Lance Henriksen) Billy-poika kuolee onnettomuudessa. Vihoissaan Ed pistää onnettomuuden aiheuttaneiden kaupunkilaisnuorten perään Pumpkinhead-nimellä tunnetun demonin, joka alkaa tappaa nuoria yksitellen. Ed tulee kuitenkin katumapäälle ja aikoo pysäyttää demonin. Mainio idea tehosteguru Stan Winstonilta, joka ohjasi elokuvan, mutta valitettavasti mies hallitsee juurikin nuo tehostehommat paremmin kuin ohjauksen, jonka takia tämä oli lopulta varsin heikko hirviökauhuilu. Tämän jälkeen Stan ohjasikin enää yhden kokopitkän elokuvan ja keskittyi pääasiassa tehostefirmansa pyörittämiseen ja tehden tehosteita mm. Terminator 2- Judgement Day ja Jurassic Park elokuviin, joista hänet edelleen parhaiten muistetaan. Hieno mies, sääli että kuoli vuonna 2008 syöpään. Pumpkinheadille on tehty sittemmin kolme halpisjatko-osaa ja suunnitteilla on myös uusintaversio tästä ensimmäisestä.

106. Blended (Lomapainajainen) (2014) ½
Aivot sulattavan huono.

107. The Purge (Puhdistuksen yö: Anarkia) (2014) ***+
Kaikilta osin parempi kuin ensimmäinen osa. Ensimmäisessä osassa oli hyvä asetelma, idioottimainen juonikuvio ja hahmot pilasivat kuitenkin kaiken. Tällä kertaa juonikuvio on jo selkeästi parempi ja hahmotkin järkevämpiä, etenkin Frank Grillo pääroolissa oli hyvässä vedossa. Mutta ennen kaikkea tässä oli hyvää vittuilua rikkaita kohtaan, josta pidin kovasti. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa myös ensimmäisen osan ohjannut ja käsikirjoittanut James DeMonaco, joten mies on selvästi tajunnut virheensä ekan osan osalta ja parantanut kaikilta osin. Mies on jo suunnittelemassa kolmatta osaa, jota nyt tämän nähtyäni odottelen innolla.

108. Deliver Us From Evil (Deliver us from evil – päästä meidät pahasta) (2014) ***
Ihan hyvä manausleffa. Eric Banan esittämä newyorkilaiskyttä tutkii outoja rikoksia ja saa avukseen manauksia tekevän papin, jota esittää Édgar Ramirez. Ohjaaja Scott Derricksonia on kiittäminen että homma pysyy kasassa. Mies "palkittiin" antamalla hänelle tulevan Marvel-leffa Doctor Strangen ohjauspesti. Ihan hyvä valinta, joutuu tosin tekemään siitä huomattavasti valoisemman ja värikkäämmän elokuvan, tämä oli nimittäin todella synkkä ja lähes väritön. Perustui oikean newyorkilaiskytän kirjoittamaan samannimiseen kirjaan, tosin todella löyhästi, eli ei perustunut oikeasti tositapahtumiin kuten elokuvaa on mainostettu.

109. Camp X-Ray (2014) ***
Tämä Peter Sattlerin ohjaama ja käsikirjoittama Camp X-Ray on ihan ok draama, jossa Kristen Stewartin esittämä sotilas ystävystyy Peyman Moaadin esittämän terroristivangin kanssa Guantanamo Bay-vankileirillä. Kristeniltä ja Peymanilta hyvät roolisuoritukset ja Sattlerilta ihan hyvä ohjausdebyytti. Hyvä osoitus myös siitä että pelkästään yhden miljoonan dollarin budjetilla pystyy tekemään nykyään aika ison näköisen elokuvan.

110. Next of Kin (Veriveljet) (1989) ***
Tässä olisi ollut aineksia oikein mainioon kasaritoimintaleffaan, mutta valitettavasti juonikuvio oli vähän turhan sekava ja asetelma amerikkalaiset maalaisjuntit vastaan sisilian mafia lähti kunnolla käyntiin vasta ihan lopussa. Tarjosihan tämä toki näinkin ihan mukavaa menoa, mutta mahikset olisi ollut niin paljon parempaan. Päärooleissa Patrick Swayze ja Liam Neeson veljeksinä, muissa rooleissa Adam Baldwin, Helen Hunt, Bill Paxton, Ben Stiller, Michael J. Pollard, Andreas Kastulas ja Ted Levine.

111. Hercules (Extended-versio) (2014) ***
No hittolainen, tämähän oli yllättävänkin hyvä. Ehdittiin tuomita paskaksi jo tekovaiheessa kun paljastui että ohjauspuikoissa oli Brett Ratner ja täytyy tunnustaa että tuomitsin itsekin. Ei tämä mikään elokuvahistorian merkkipaalu todellakaan ole, mutta viihdeleffaksi varsin kelvollista katsottavaa. Perustuu Steve Mooren kirjoittamiin Hercules-sarjakuviin, ilmeisesti kuitenkin aika löyhästi. Ja ilmeisesti elokuvan tuotantoyhtiö kusetti Moorea siinä määrin ettei tälle maksettu 15 tuhatta dollaria jotka oltiin luvattu ja maaliskuussa 2014 kuollut Moore yritti ennen kuolemaansa saada nimensäkin poistetuksi elokuvan markkinoinnista. Aikamoisen vittumaista touhua tuotantoyhtiöltä, mutta itse leffa on siltikin ihan viihdyttävä. Jos odottaa näkevänsä fantasiaa ja hirviöitä tulee pettymään, sillä tämä kertoi aikas maanläheisen version Herkuleksesta, eli enemmän lähitaisteluita ja sotataktiikkaa. Katsoin hieman pidemmän ja verisemmän extended-version.

112. Teenage Mutant Ninja Turtles (2014) **½
Odotukset olivat olemattomat, niihin nähden ihan viihdyttävä tekele. Juonikuvio oli lopulta aikas sama kuin piirretyssä versiossa ja aiemmissa elokuvissa, tosin joillakin muutoksilla. Ohjaus ja editointi oli välillä aika vittumaista ADHD:tä, muttei onneksi sentään ihan pahimmasta päästä. Tehosteet oli paikoin ihan ok. Olisi kaivannut kyllä paremmat musat. Menestyi niin hyvin että jatko-osia on luvassa, niissä pitäisi olla mukana myös Bebop ja Rocksteady joita ei tässä siis nähty.

113. Män som hatar kvinnor (Miehet jotka vihaavat naisia/The Girl with the Dragon Tattoo) (Extended-versio) (2009) *****
3-tuntinen extended-versio tuli katsottua ensimmäistä kertaa.

114. Flickan som lekte med elden (Tyttö joka leikki tulella/The Girl who Played with Fire) (Extended-versio) (2009) ****

3-tuntinen extended-versio tuli katsottua ensimmäistä kertaa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Teaser traileri: Avengers: Age of Ultron


Joss Whedonin ohjaama ja käsikirjoittama Avengers: Age of Ultron saapuu teattereihin Suomessa huhtikuussa 2015. Tarkkaa päivää ei ole vielä tiedossa, mutta mahdollisesti 24. huhtikuuta, kuten Ruotsissa. Pääosissa Robert Downey Jr., Chris Evans, Chris Hemsworth, Mark Ruffalo, Scarlett Johansson, Jeremy Renner, Samuel L. Jackson, Cobie Smulders, Aaron Taylor-Johnson, Elizabeth Olsen, James Spader, Paul Bettany, Hailey Atwell, Andy Serkis, Don Cheadle ja Thomass Kretschmann.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,

lauantai 4. lokakuuta 2014

Katsotut elokuvat: Syyskuu 2014

86. Brick Mansions (2014) **
Tästä olisin jossain määrin voinut tykätäkin, mutta valitettavasti editointi oli täysin epäonnistunut. Etenkin juonessa oli aivan kammottavia aukkoja ja hyppäyksiä ja tuntui kuin jotain olisi jäänyt kuvaamatta. Ilmeisesti tämä saatiin kuitenkin kokonaan kuvattua ennen kuin Paul Walker kuoli auto-onnettomuudessa. Toimintakohtaukset olisivat olleet ihan kohtuu hyvin kuvattuja, mutta valitettavasti nekin oltiin pilattu liian nopeille leikkauksilla ja väärillä kuvakulmavalinnoilla. Tämä oli uusintaversio Luc Bessonin tuottamasta ja käsikirjoittamasta Banlieue 13 leffasta, jossa nähtiin toisessa pääroolissa David Belle, joka esitti tässä samaa hahmoa. Besson toimi myös tässä tuottajana ja käsikirjoittajana, joten loppupeleissä on syytettävä häntä elokuvan huonoudesta. Kumma tuottaja-ohjaaja on Besson, välillä tekee aivan mielettömän hyviä elokuvia ja välillä taas tälläisiä epäonnistuneita kökköilyjä. Missä lie syy?

87. Killer Clowns from Outer Space (1988) **
Tämä kulttileffa osoittautui varsin heikoksi. Tehosteet olivat niin köyhät ettei tätä voinut missään vaiheessa ottaa vakavasti, ei tosin ollut tarkoituskaan, mutta joku taso täytyisi silti olla. Ulkoavaruuden tappajaklovnit saapuvat tässä siis pikkukylään ja alkavat tappaa sen asukkaita varsin noloin tavoin. Ohjaaja Stephen Chioda on sittemmin työskennellyt nukkeanimaattorina ja hänen tunnetuin työnsä on Team America – World Policen nukkeanimointi. Mies on työstänyt viime vuosina myös tämän jatko-osaa The Return of the Killer Clows from Outer Space in 3D, jonka pitäisi valmistua 2016, mutta aika näyttää saako sitä koskaan valmiiksi.

88. Heathers (1988) ***
Tästä jäi vähän kahtiajakoiset fiilikset. Toisaalta tykkäsin kovasti, toisaalta tämä ei ollut kovinkaan uskottava. Pitää katsoa kyllä uudestaan ennen kuin tälle voi antaa lopulliset pisteet. Selkeästi aikaansa edellä tämä elokuva oli 80-luvulla. Teatterikierroksella floppasi melko pahasti, mutta kun julkaistiin aikoinaan VHS:nä saavutti melko kovaa suosiota.

89. Neighbors (Naapurit) (2014) *½
Huumoria idiooteille. Kauaksi ollaan tultu kasarikomedioista, silloin sentään tirkisteltiin kauniita tyttösiä suihkussa, nyt vaan pössytellään maria ja tapellaan dildoilla. Alastomien naisten sijaan nähtiin lähinnä miesten karvaisia perseitä.

90. Maleficent (Pahatar) (2014) ***½
Mainio uusintatulkinta Disneyn Prinsessa Ruusunen elokuvasta. Angelina Jolien ympärille tämä oli hyvin pitkälti rakennettu ja aika yllättynyt olisin jos hän ei tästä Oscar-ehdokkuutta saisi parhaasta naispääosasta. Voittoon en usko, mutta ehdokkuuden kyllä ansaitsisi. Kannattaa katsella ensin Prinsessa Ruusunen ja sitten tämä, muuta tästä ei oikeastaan kannata tietääkään juonellisesti. Aika rohkeasti tässä tehtiin jopa pilaa tuosta Disneyn rakastetusta animaatiosta. Täydellinen onnistuminen tämä ei missään nimessä ole, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen.

91. Edge of Tomorrow (2014) ****
Tykkäsin kovasti. Groundhog Day, Starship Troopers, The Matrix ja Aliens elokuvat tulevat ensimmäisinä mieleen tätä katsoessa, kivasti sekoitettu niiden parhaita puolia. Lähitulevaisuudessa vihamieliset ulkoavaruuden olennot, joita aletaan kutsua nimellä Mimics, saapuvat maahan meteoriitin mukana, tuhoavat suurimman osan Euroopasta ja kukistavat kaikki sotilashyökkäykset, kunnes uuteen sotilasteknologiaan pukeutunut kersantti Rita Vrataski (Emily Blunt) onnistuu ensimmäisenä voittamaan taistelun niitä vastaan. Taisteluista mahdollisimman kaukana pysyttelevä tiedotusupseeri ja pelkuri William Cage (Tom Cruise) joutuu vastahakoisesti taisteluiden etulinjaan, jossa kuolee. Mies kuitenkin herää edellisenä päivänä ja huomaa olevansa aikasilmukassa, jossa kuolee aina uudestaan ja uudestaan. Hänen on opeteltava taistelemaan, saatava apua Vrataskilta ja selvitettävä mitä Mimicsit ovat päästäkseen pois aikasilmukasta. Perustuu japanilaiseen All You Need Is Kill mangaan. Emily Blunt on tehnyt aiemmin muutamia hyviä roolisuorituksia, mutta vasta tässä hän tekee todella mieleenpainuvan roolisuorituksen Rita Vrataskina. Sopisi hyvin Marvelin tai DC:n supersankarileffan naissankariksi, vaikkapa Ms. Marveliksi, huhujakin siitä on jo liikkunut. Tom Cruise tekee jälleen hyvää työtä pääroolissa.

92. Oculus (2013) ***
Ihan ok kauhuleffa. Ohjaaja Mike Flanagan teki vuonna 2006 lyhytelokuvan Oculus: Chapter 3 – The Man with the Plan, jossa mies aikoi todistaa antiikkisen peilin kummittelevan ja olleen syyllinen isänsä suorittamiin kauhutekoihin vuosia aiemmin. Tässä samaa juonta on kehitetty eteenpäin ja tällä kertaa juoneen on tuotu mukaan myös miehen sisko. Aikas kiva kauhuleffa on saatu aikaiseksi, mutta ei mitään sen ihmeempää vaikka loppu aika tyly olikin. Siskoa esittävä Karen Gillan nousi pienoiseen kulttisuosioon Doctor Who sarjasta ja on sittemmin nähty myös Guardians of the Galaxyssa Nebulan roolissa.

93. How to Train Your Dragon 2 (Näin koulutat lohikäärmeesi 2) (2014) ***½
Heikompi kuin ensimmäinen osa, mutta oikein mainio animaatioseikkailu kylläkin. Kassatulojen osalta vielä isompi menestys kuin ensimmäinen osa, joten kolmas osa on jo suunnitteilla, tosin jostain syystä 2016 sijaan sen ensi-ilta siirrettiin vuodella 2017. Ilmeisesti haluavat suunnittella sitä kaikessa rauhassa ja hyvä niin.

94. The Other Woman (Se toinen nainen) (2014) **
Carlyn (Cameron Diaz) uusi komea ja rikas poikaystävä Mark (Nikolaj Coster-Waldau) osoittautuu olevan naimisissa ja hieman yllättäen Carlysta ja Markin vaimosta Katesta (Leslie Mann) tulee parhaat ystävät tutustuttuaan. Kun he saavat tietää Markin paneskelevan myös kolmatta naista, Amberia (Kate Upton) heidän lisäkseen, he päättävät kostaa kolmistaan Markille. Aikas paska komedia.

95. Transformers: Age of Extinction (Transformers - Tuhon aikakausi) (2014) *
Transformers - Aivosolujen joukkotuho. Kalkkunahan tämä suorastaan oli. Hämmästyttävän huonoa editointia. Ainoat hyvät jutut tässä olivat John Goodman Houndin äänenä ja käytävällä tukkeena olleet kiinalaismummot.

96. Kauhun millimetrit (1992) **½
Siinä hilkulla että voiko tätä kokopitkäksi elokuvaksi kutsua kun pituutta on vain 61 minuuttia, mutta menköön nyt kokopitkänä. Visuaalisesti tässä oli muutamia todella hienoja hetkiä, joista tuli mieleen jopa Dario Argenton gialloklassikot. Valitettavasti juoni taas oli aikamoisen kehno ja pituutta olisi voinut helposti olla puoli tuntia vähemmän. Ihan hyvää yritystä tässä oli tehdä suomalainen kauhuelokuva, mutta ihan ei onnistuttu.

97. Frank (2014) ***
Ihan kiva pikkurahalla tehty komedia. Muusikon urasta haaveileva Jon (Domhnall Gleeson) liittyy Soronprfbs nimiseen omalaatuiseen bändiin, jota johtaa feikkipäähän pukeutunut Frank (Michael Fassbender). Mukana myös Maggie Gyllenhaal ja Scoot McNairy.

98. Starcrash (Avaruussota) (1978) *
Tylsä ja halvalla tehty Star Wars-kopio. Tosin jostain kummasta syystä budjetti oli peräti 4 miljoonaa dollaria, taisi mennä huoriin ja huumeisiin. Caroline Munron tiukkaa puolialastonta vartaloa sentään katseli mielellään, mutta sekin hupi päättyi valitettavasti lyhyeen. Liekö itse halunnut enemmän vaatteita päälleen kun ei kauaa viihtynyt vähissä vaatteissa.

100. God Help the Girl (2014) ***
Tykkäsin, mutta joku juttu tässä jäi vaivaamaan. Elokuvamusiikkia aiemmin kirjoittaneen Stuart Murdochin ensiohjaus. Musakohtaukset olivat hyviä etenkin loppupuolella, aluksi tuntuivat aika vaivaannuttavilta. Päärooleja esittäneet Emily Browning, Olly Alexander ja Hannah Murray vetäisivät hyvät roolisuoritukset, Emily ja etenkin Hannah lauloivat myös upeasti. Jotkut ovat haukkuneet ultimaattiseksi hipsterileffaksi ja sitäkin tämä oli, mutta enimmäkseen kyllä oikein mainio sellainen. Joku juttu tässä vaan ei ihan iskenyt, kenties toinen katselukerta sitten joskus valaisee paremmin.

101. X-Men: Days of Future Past (2014) ****+

Uusintakatselu.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)