keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Kalmankaara


The Car (Kalmankaara) (1977)
Ohjaus: Elliot Silverstein
Käsikirjoitus: Michael Butler, Dennis Shryack, Lane Slate
Näyttelijät: James Brolin, Kathleen Lloyd, Ronny Cox, John Marley, R.G. Armstrong, John Rubistein, Elizabeth Thompson, Roy Jenson, Kim Richards, Kyle Richards, Doris Dowling
Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 31
Pisteet: ***
Wade Parent (James Brolin) on poliisikapteenina pienessä Santa Ynezin kylässä Utahissa. Rauhallinen arki muuttuu painajaiseksi, kun musta auto alkaa terrorisoida ja tappaa kylän asukkaita yksi toisensa perään. Kaiken lisäksi autosta puuttuu rekisterikilvet, ovissa ei ole ovenkahvoja eikä kuskina tunnu olevan ketään. Waden on koottava kylän poliisivoimat taistelemaan autoa vastaan ja pidettävä kylän asukkaiden lisäksi turvassa myös lapsensa ja tyttöystävänsä Lauren (Kathleen Lloyd). Mutta voiko mikään pysäyttää autoa, jolla tuntuu olevan yliluonnollisia voimia.
Steven Spielbergin ohjaama Kauhun kilometrit aloitti autokauhuelokuvien "buumin" vuonna 1971. Richard Mathesonin lyhyttarinaan perustuvassa elokuvassa Dennis Weaverin esittämä autoilija joutuu rekkakuskin terrorisoimaksi syrjäseudulla. Katsojalle ei näytetä siinä missään vaiheessa rekkakuskia, joten asetelmassa on jonkinlaista yliluonnollista vivahdetta mukana, mutta muutoin tunnelmaltaan se on kuitenkin hieman erilainen kuin myöhemmät autokauhuelokuvat. Niitä ovat olleet mm. Killdozer, jossa riivattu puskutraktori tappoi porukkaa, Ruumisauto, jossa nähtiin kummitteleva ruumisauto, John Carptenterin ohjaama Christine, jossa Christineksi nimetty Plymouth Fury-auto tappoi porukkaa ja muutti siinä samalla omistajansa pahaksi, Stephen Kingin ohjaama Maximum Overdrive, jossa avaruuden säteily herätti kaikki koneet eloon ja alkoivat tappamaan ihmisiä, etunenässä rekat, myöhemmin aiheesta tehtiin myös tv-elokuva Kuoleman rekat, Vaanija maantiellä, jossa näkymätön Dodge Chargerin kuski kidnappasi ja tappoi tyttöjä Arizonassa sekä Black Cadillac, jossa musta cadillac terrorisoi kolmea miestä.
Tämä Elliot Silversteinin ohjaama Kalmankaara vuodelta 1977 oli yksi autokauhun varhaisteoksista ja on siksi tunnelmaltaan enemmän Kauhun kilometrit kaltainen, joka oli tälle selkeä esikuva. Yliluonnollisuutta on kuitenkin selkeästi korostettu enemmän kuin siinä, mukana on paljon viittauksia pahoihin henkiin ja lopussa jopa demoneihin tai saatanaan. Valitettavasti Kalmankaara on kuitenkin Kauhun kilometrit elokuvaan verrattuna melko keskinkertainen tapaus. Mukana on muutama todella hieno kohtaus, mutta kokonaisuutena meno on turhan kökköä eikä heikot näyttelijäsuorituksetkaan pahemmin auta. Autokohtaukset ovat elokuvan parasta antia, harmi vaan ettei Silverstein ole Spielbergin veroinen ohjaaja, eikä siis osaa pitää katsojaa otteessaan myös suvantokohdissa. Jos autokauhuelokuvat kiinnostaa, niin siinä tapauksessa tämä on erittäin suositeltavaa katsottavaa ja muutoinkin ihan kertakatselun arvoinen.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Räyhä-Ralf


Wreck-It Ralph (Räyhä-Ralf) (2012)
Ohjaus: Rich Moore
Käsikirjoitus: Rich Moore
Äänirooleissa: John C. Reilly, Sarah Silverman, Jack McBrayer, Jane Lynch, Alan Tudyk, Mindy Kaling, Joe Lo Truglio, Ed O'Neill, Dennis Haysbert
Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 30
Pisteet: ****
Pelihallin pelihahmot jatkavat eloaan myös sulkemisajan jälkeen ja voivat myös vierailla toisissa peleissä. Fix-It Felix-pelin pahishahmo Räyhä-Ralf (ääniroolissa John C. Reilly) on kyllästynyt olemaan aina pahis ja päättää lähteä hakemaan itselleen mitalia toisesta pelistä näyttääkseen muille pelihahmoille osaavansa olla joskus myös hyvä. Hän onnistuu kuitenkin vapauttamaan Hero´s Duty-pelin vaaralliset hirviöt, jotka voivat tuhota kaikki pelihallin pelit lopullisesti. Räyhä-Ralfin on siksi autettava Sugar Rush-kilpa-ajopelin viallista pelihahmo Venellope von Schweetziä (ääniroolissa Sarah Silverman) voittamaan kilpa-ajot ja taisteltava Hero´s Duty-pelin kersantti Callhounin (ääniroolissa Jane Lynch) sekä Fix-It Felixin (ääniroolissa Jack McBrayer) kanssa hirviöitä vastaan.
Mainio animaatio, joka on tehty suurella sydämellä. Simpsonit ja Futurama -tv-sarjojen jaksoja ohjannut Rich Moore aloitti elokuvan suunnittelun jo 80-luvun lopulla. Vuosien saatossa juoneen tehtiin runsaasti muutoksia, mutta perusidea pysyi kuitenkin suurin piirtein samana. Cameorooleissa nähdään runsaasti tunnettuja pelihahmoja, kuten Sonic-siili, Pac-Man ja Kuningas Bowser Kooba. Fix-It Felix-peli pohjautuu Donkey Kong-peliin, jossa sankari Mario pelasti tyttöystävänsä pahis Donkey Kongilta. Mariohan seikkaili sittemmin omassa pelissään Super Mario Bros ja lunasti paikkansa Nintendon maskottina. Donkey Kong sai tyytyä pahishahmon osaan. Räyhä-Ralf ottaa tuon asetelman hienosti käsiteltäväksi ja sekoittaa mukaan seikkailua, toimintaa, ystävyyttä ja rakkauttakin.
Koomikkonäyttelijä John C. Reilly on osuva pääroolin äänenä, kuten myös koomikkonäyttelijä Sarah Silverman ongelmia aiheuttavan Venellopen äänenä. Jane Lynch ja Jack McBrayer vetäisevät myös mainiot ääniroolit Callhounina ja Fix-It Felixinä. Disneyn tuottama elokuva maksoi 165 miljoonaa dollaria ja on kerännyt maailmanlaajuisesti 428 miljoonaa dollaria kassatuloja. Elokuva oli myös Oscar-ehdokkaana parhaan animaatioelokuvan pystistä, mutta hävisi Pixarin tuottamalle Bravelle. Tosin Disneyhän omistaa nykyään Pixarin, joten samaan paikkaan meni sekin pysti loppupeleissä. Ehdottomasti suotittelen tämän Räyhä-Ralfin katsomista. Sopivaa katsottavaa niin lapsille kuin aikuisillekin, joille 80-luvun peliviittaukset avautuvat helpommin.

maanantai 25. helmikuuta 2013

The Man with the Iron Fists

The Man with the Iron Fists (Unrated-versio) (2012)
Ohjaus: RZA
Käsikirjoitus: RZA, Eli Roth
Näyttelijät: RZA, Russel Crowe, Rick Yune, Lucy Liu, Byron Mann, Cung Le, David Bautista, Jamie Chung, Danie Wu, Zhu Zhu, Gordon Liu, Andrew Ng, Chen Kuan Tai, Leung Ka-Yan, Grace Huang, Andrew Lin, Eli Roth, Pam Grier
Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 29
Pisteet:
Rap-artisti RZA luulee olevansa Quentin Tarantino.
Useat toisiaan vastaan taistelevat klaanit asuvat Jungle-kylässä. Kylän tummaihoinen seppä Thaddeus (RZA) joutuu takomaan aseita kaikille klaaneille ja aikoo ostaa saamillaan rahoilla paikallisessa ilotalossa työskentelevän tyttöystävänsä Lady Silkin (Jamie Chung) vapauden. Ongelmia on kuitenkin tiedossa kun Leijona-klaanin johtaja tapetaan ja kylään on saapumassa kultalasti, jota vähän jokainen haluaa itselleen. Thaddeus menettää seurauksena kätensä ja liittoutuu Zen Yinin (Rick Yune) ja Jack Knifen (Russel Crowe) kanssa kostaakseen kokemansa vääryyden.
Vuonna 2003 Wu-Tang Clan bändistä parhaiten tunnettu muusikko ja näyttelijä RZA tuotti Quentin Tarantinon Kill Bill elokuvaan soundtrackin ja seurasi kolmenkymmenen päivän ajan kuinka Tarantino ohjasi elokuvaa Pekingissä. Vuonna 2005 RZA esitteli Hostel-elokuvistaan parhaiten tunnetulle Eli Rothille ideansa tehdä kung fu-elokuva. Vuonna 2007 kaksikko alkoi suunnitella elokuvaa tosissaan ja aloittivat myös käsikirjoituksen työstämisen. Vuonna 2010 RZA:lle näytettiin vihreää valoa ja hänelle annettiin 20 miljoonaa dollaria elokuvan tekemiseen. Kuvaukset käynnistyivät Kiinassa joulukuussa 2010 ja saatiin päätökseen maaliskuussa 2011. Kuvausaikaa oli aika niukasti, joten RZA joutui muokkaamaan hieman käsikirjoitusta ja kuvaamaan kohtauksia välillä yhdellä otoksella. Corey Yuen suunnitteli toimintakoreografiat, joita jouduttiin myös hieman muokkaamaan kun stuntmiehiä loukkaantui kiireen takia. Elokuva oli alunperin neljä tuntia pitkä, mutta RZA joutui leikkaamaan sen 95 minuuttiseksi. Tämä katsomani versio oli hieman pidempi unrated-versio. RZA on luvannut julkaista elokuvasta vielä myös pidemmän ohjaajan version.
En tiedä kuinka tyytyväinen RZA on lopputulokseen, mutta mielestäni hän on epäonnistunut aika täydellisesti kaikessa. The Man with the Iron Fists on huonosti ohjattu, kuvattu ja leikattu kung fu-elokuva, joka on vielä kaiken lisäksi aivan nössöä menoa. Edes verenroiske ei tee elokuvasta millään tapaa kovaa. Musiikkilahjoistaan tunnettu RZA on myös valinnut ja tehnyt aivan karseat musat elokuvaan. Tunnelmasta ei ole oikein tietoakaan ja näyttelijäsuoritukset ovat pääosin noloja. Etenkin RZA on pääroolissa niin kuiva kuin voi olla. Elokuvan perusteella RZA saisikin pysytellä kaukana kameroista ja olla tekemättä lisää elokuvia. Valitettavasti häneltä on tulossa kaksikin uutta elokuvaa, rikosdraama No Man's Land ja John Miliuksen käsikirjoittama historiallinen elokuva Genghis Khan. The Man with the Iron Fists keräsi kassatuloja vain 20 miljoonaa dollaria ja sitä on haukuttu aikamoisesti kriitikkojen ja muidenkin toimesta, joten saa nähdä saako RZA lopulta noille elokuvilleen rahoitusta.

Red Dawn (2012)


Red Dawn (2012)
Ohjaus: Dan Bradley
Käsikirjoitus: Carl Ellsworth, Jeremy Passmore
Näyttelijät: Chris Hemsworth, Josh Peck, Josh Hutcherson, Adrianne Palicki, Isabel Lucas, Connor Cruise, Edwin Hodge, Brett Cullen, Alyssa Diaz, Julian Alcaraz, Will Yun Lee, Jeffrey Dean Morgan, Fernando Chien, Kenneth Choi, Matt Gerald
Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 28
Pisteet: **½
Melkoisen munaton uusintaversio 80-luvun klassikosta.
Talouskriisi heikentää Naton ja Yhdysvaltojen asemaa maailman rauhanpitäjinä. Kun Yhdysvallat joutuu lähettämään suurimman osan joukoistaan taistelemaan Lähi-Itään, jää oman maan puolustus vähäiseksi. Merijalkaväen sotilas Jed Eckert (Chris Hemsworth) on viikon lomalla kotikaupungissaan Spokanessa, Washingtonin osavaltiossa. Hänen isänsä Tom (Brett Cullen) on ylikonstaapeli ja pikkuveli Matt (Josh Peck) pelaa amerikkalaista jalkapalloa kaupungin Wolverines-joukkueessa. Jedin loma loppuu kuitenkin lyhyeen kun Pohjois-Korean joukot hyökkäävät kaupunkiin ja ottavat sen komentoonsa. Jed pakenee Mattin kanssa syrjäiselle mökille muutamien muiden nuorten kanssa ja alkaa kouluttamaan heistä sissitaistelijoita taistellakseen valloittajia vastaan.
Jo vuonna 2009 kuvatun Red Dawnin piti saapua teattereihin jo vuonna 2010, mutta MGM-studion taloussotkut viivyttivät ensi-iltaa aina vuoteen 2012 asti. John Miliuksen ohjaama alkuperäinen Punainen vaarahan on loistava klassikko ja näyttelijärooleissa nähtävät Patrick Swayze, Charlie Sheen, C. Thomas Howell, Lea Thompson, Powers Boothe ja kumppanit ovat todella mainioita rooleissaan. Tässä uusintaversiossa ei ole oikeastaan yhtään hyvää näyttelijäsuoritusta, vaikka Chris Hemsworth kovasti sellaista yrittää tarjoilla. Dan Bradleyn kuivakka ohjaus ja Carl Ellsworthin ja Jeremy Passmoren melkoisen tylsä käsikirjoitus eivät myöskään anna aihetta hurraamiseen. Ihan katsottava tämä oli kuitenkin kaikesta huolimatta ja aika pienillä korjauksilla tästä olisi saanut huomattavasti paremmankin. Esim. Josh Peckin tilalle olisi voinut ottaa vaikka Chrisin oikean pikkuveljen Liam Hemsworthin tai jopa Josh Hutchersonin, joka nähtiin tässä Robertin roolissa, jota taas alkuperäisessä esitti C. Thomas Howell.
Toimintakohtaukset olisi pitänyt kuvata vakaammin ja selkeämmin, nyt ne olivat melkoisen sekavia ja kaiken lisäksi osittain aivan liian pimeässä kuvattuja. Valloitusjoukot olivat alunperin kiinalaisia, mutta ne päätettiin jälkituotantovaiheessa muuttaa pohjois-korealaisiksi, jotta elokuva voitiin pistää levitykseen myös Kiinassa. Ei mikään huono ratkaisu, sillä kiinalaiset valloittamassa Yhdysvaltoja kuulostaa kyllä aika kaukaa haetulta. Elokuvan tekeminen maksoi 65 miljoonaa dollaria ja kassatuloja se on kerännyt vain 48 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti, joten pienoinen floppi on kyseessä. Kyllä tämän kuitenkin kerran jaksoi katsella, mutta alkuperäinen on huomattavasti suositeltavampaa katsottavaa, kuten myös Australiassa tehty kopio Huomenna taistelun alettua vuodelta 2010.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Anna Karenina


Anna Karenina (2012)
Ohjaus: Joe Wright
Käsikirjoitus: Tom Stoppard
Näyttelijät: Keira Knightley, Jude Law, Aaron Taylor-Johnson, Kelly MacDonald, Matthew Macfadyen, Domhnall Gleeson, Ruth Wilson, Alicia Vikander, Olivia Williams, Michelle Dockery, Emily Watson
Vuonna 2013 katsottu elokuva nro: 27
Pisteet: **
Eletään vuotta 1874 Venäjän keisarikunnassa. Valtiomies Alexi Karenin (Jude Law) kanssa naimisissa oleva Anna Karenina (Keira Knightley) lähtee auttamaan Moskovaan veljeään prinssi Stivaa (Matthew Macfadyen), joka on jäänyt kiinni vaimonsa Dollyn (Kelly Macdonald) pettämisestä. Anna suostuttelee Dollyn ottamaan Stivan takaisin vierelleen, mutta rakastuukin itse komeaan kreivi Alexi Vronskyyn (Aaron Taylor-Johnson), jonka uskotaan menevän naimisiin Stivan kälyn Kittyn (Alicia Vikander) kanssa, jota myös Stivan hyvä ystävä Konstatin (Domhnall Gleeson) yrittää saada omakseen. Vronsky lähtee Annan perään kun tämä palaa miehensä luokse Pietariin ja he aloittavat salasuhteen, josta jäävät lopulta kiinni.
Pukudraamoistaan tunnettu Joe Wright on tehnyt melkoisen hyviä draamaelokuvia, etenkin pidin hänen Ylpeys & ennakkoluulo elokuvastaan, mutta tämä Anna Karenina on kyllä melkoisen huono tekele. Jostain syystä Wright on kuvannut elokuvan osittain näytelmäteatterissa, jossa vaihtuu lavasteet kesken kohtauksien. Mielestäni huono ratkaisu, joka vain häiritsee juonen seuraamista. Näyttelijäsuoritukset olivat osittain hyviä, mutta Keira Knightleyn ja Aaron Taylor-Johnsonin välillä ei ollut kyllä oikein minkäänlaista kemiaa. Domhnall Gleesonin ja Alicia Vikanderin väliset kohtaukset olivatkin elokuvan parasta antia ja olisin mieluummin seurannut heitä koko elokuvan ajan. Välillä teki jopa mieli lopettaa katsominen kesken, mutta onnistuin sinnittelemään loppuun asti. Kuvaus oli ihan hienoa, kuten myös puvustus ja lavastus, mutta teatterikohtauksien takia niistäkin oli vaikea pitää. Toivottavasti Wright tekee seuraavaksi perinteisemmän draamaelokuvan eikä mitään tälläistä taiteellista roskaa.