The
Hunting Party (Metsästys) (1971)
Ohjaus:
Don Medford
Käsikirjoitus:
William W. Norton, Gilbert Ralston, Lou Morheim
Näyttelijät:
Oliver Reed, Gene Hackman, Candice Bergen, Mitchell Ryan, Simon
Oakland, Ronald Howard, L.Q. Jones, William Watson, G.D. Spradlin,
Rayford Barnes, Bernard Kay
Vuonna
2012 katsottu elokuva nro:
283
Pisteet:
****½
Tylyn
kaunis lännenklassikko.
Rikas
karjankasvattaja Brandt Ruger (Gene
Hackman)
kohtelee vaimoaan Melissaa (Candice
Bergen)
huonommin kuin karjaansa. Brandt lähtee rikkaiden ystäviensä
kanssa kahdeksi viikoksi metsästysretkelle jättäen vaimonsa
tekemään vapaaehtoistöitä paikallisessa koulussa. Sattumoisin
samoilla seuduilla liikkuva lainsuojaton Frank Calder (Oliver
Reed)
kidnappaa Melissan luullen tätä opettajaksi. Frank haluaa nimittäin
oppia lukemaan ja tuumii oppivansa taidon kulkiessaan joukkonsa
kanssa kohti parempia ryöstelymaita. Yksi joukon jäsen yrittää
raiskata Melissan heti alkuunsa, mutta Frank estää moiset aikeet.
Tosin myöhemmin Frank raiskaa itse Melissan, mikä ei tietysti
Melissaa oikein miellytä. Frank on kuitenkin joukosta se turvallisin
tyyppi, joten Melissan on turvauduttava häneen ja samalla hän näkee
tästä karvaisesta miehestä kiltimmän puolen. Lopulta Melissa ei
enää haluakaan paeta ja alkaa rakastua Frankiin. Onnea ei kestä
kuitenkaan kauaa, sillä sekopäinen Brandt lähtee
metsästyskavereidensa kanssa heidän peräänsä varustautuneena
lähes kilometrin päähän kantavilla kivääreillä, joilla aikovat
niitata Frankin joukon viimeistä miestä myöten ja mahdollisesti
samalla myös Melissan.
Don
Medfordin
ohjaama Metsästys
on melko vähälle huomiolle jäänyt lännenelokuva, jota monet
pitävät tylsänä. Enpä kyllä ymmärrä moista mielipidettä,
sillä elokuvahan oli loistavaa katsottavaa heti alkuminuuteista
lähtien. Juonikuvio oli sopivan yksinkertainen ja aina välillä
veri roiskui ja virtasi oikein kunnolla kun Brandt
metsästyskavereineen pisti rikollisia kylmäksi raukkamaisesti lähes
kilometrin päästä. Gene Hackmanin, Oliver Reedin ja Candice
Bergenin roolisuoritukset olivat hienoa katseltavaa eikä muidenkaan
näyttelijöiden roolisuorituksissa juuri moitittavaa ollut. Mikään
John Wayne tai John Ford-tyylinen lännenelokuva ei ollut kyseessä,
vaan enemmänkin tämä muistutti Sam
Peckinpahin
Hurjaa joukkoa
ja Sergio Leonen
spagettiwesterneitä. Mieleen tuli myös Enzo
G. Castellarin
ohjaama Keoma
ja Sergio Corbuccin
ohjaama Suuri
hiljaisuus.
Spagettiwesterneiden tavoin kuvauksia ei tehty Yhdysvalloissa vaan
Espanjassa.