340. J.J. Abrams: Super 8 ***½
J.J. Abramsin kunnianosoitus Steven
Spielbergin elokuville.
Eletään vuotta 1979 pienessä
Lillianin kylässä Ohion osavaltiossa. Äitinsä onnettomuudessa
neljä kuukautta aiemmin menettänyt 14-vuotias Joe Lamb (Joel
Courtney) tekee parhaan kaverinsa Charlesin (Riley Griffiths) kanssa
zombielokuvaa super 8 millisellä kameralla. Charles ohjaa ja
käsikirjoittaa, Joe maskeeraa ja tekee ääni- ja erikoistehosteet.
Mukana on myös muita Joen ja Charlesin kavereita. Preston (Zach
Mills) kuvaa, helposti oksentava Martin (Gabriel Basso) näyttelee
pääosaa ja ilotulitteiden kanssa aina pelleilevä Cary (Ryan Lee)
tekee milloin mitäkin. Charles pyytää naisrooliin Alice Dainardia
(Elle Fanning), josta Joe tykkää ja jonka Louis-isää (Ron Eldard)
Joen isä, apulaissheriffi Jackson Lamb (Kyle Chandler) syyttää
vaimonsa kuolemasta.
Alice suostuu rooliin ja kuskaa pojat
keskellä yötä syrjäiselle rautatiepysäkille isältään salaa
lainaamallaan autolla. Kuvausten aikana Joe näkee kuinka
avolava-auto ajaa tahallaan junan eteen, suistaen junan kiskoilta ja
aiheuttaen suuronnettomuuden. Pojat ja Alice selviävät rytäkästä
hengissä ja löytävät tuhoutuneen auton ratin takaa vielä elossa
olevan biologian opettajansa, tohtori Woodwardin (Glynn Turman), joka
käskee heitä poistumaan paikalta ja olemaan kertomatta näkemästään
kenellekään. Hetkeä myöhemmin paikalle saapuu Yhdysvaltain
ilmavoimien joukot, joita johtaa kenraali Nelec (Noah Emmerich).
Lapset ehtivät poistua paikalta viime hetkellä. Seuraavien päivien
aikana alkaa tapahtua outoja asioita. Sheriffi katoaa, koirat
juoksevat jotakin karkuun, autojen moottoreita alkaa katoamaan, kuten
myös sähkölankoja. Joen isä joutuu ottamaan sheriffin tehtävät
hoidettavakseen ja alkaa epäillä onnettomuuspaikkaa raivaavien
ilmavoimien salaavan jotakin.
Charles haluaa edelleen saada
elokuvansa valmiiksi ja muuttaa käsikirjoitusta niin että
onnettomuus tulee mukaan. Kamera oli nimittäin päällä
onnettomuuden tapahtuessa ja tallensi ainakin jotain siitä. On vain
odotettava muutama päivä filmin valmistumista. Sillä välin he
kuvaavat kohtauksia niin että taustalla näkyy onnettomuuspaikka ja
armeijan autoja. Samaan aikaan Joen isä pääsee totuuden jäljille
ja ilmavoimat sytyttävät tahallaan tulipalon saadakseen kylän
evakoitua ja pidättävät kaikki vähänkin totuuden jäljille
päässeet. Lapset ehtivät saada sitä ennen onnettomuusyönä
kuvaamansa filmin takaisin ja näkevät siitä miten junasta poistui
jokin hirviö. He karkaavat evakuointikeskuksesta koululle tutkimaan
tohtori Woodwardin papereita, joista heille selviää totuus
hirviöstä.
J.J. Abramsin Super 8 elokuvaa
markkinoitiin hyvin samalla tyylillä kuin Abramsin vuonna 2008
tuottamaa Cloverfieldiä. Hirviöstä ei näytetty juuri mitään
trailereissa tai promokuvissa, mikä on kyllä oikein hyvä ratkaisu.
Kyseessä on nimittäin lopulta aika simppeli hirviöleffa, jossa
lainaillaan Spielbergin elokuvia, etenkin elokuvia E.T. - The
Extra-Terrestrial ja Close Encounters of the Third Kind sekä
Spielbergin tuottamaa The Gooniesia. Elokuva muistuttaa Spielbergin
elokuvia myös kuvaukseltaan. Tai no siniset valoheijastukset olivat
enemmänkin muistoja Abramsin ohjaamasta Star Trekistä, jossa
käytettiin samaa tehokeinoa ärsyttävyyteen asti. Viittauksia
löytyy myös George A. Romeron zombielokuviin, kuten Dawn of the
Deadin juliste huoneen seinältä. Tiettyyn pisteeseen asti tälläinen
lainailu ja kunnioitukset toimivatkin oikein kivasti, mutta lopulta
hahmot jäivät turhan etäisiksi, hirviöstä ei saatu kovin paljoa
irti, osa hahmoista oli juonen kannalta turhia, tehosteet, etenkin
alun junaonnettomuus, olivat aivan liioiteltuja muuhun materiaaliin
nähden ja juoni meni turhan tyhmäksi, eli käsikirjoitus olisi
kannattanut lukaista vielä kerran läpi ajatuksen kanssa ennen
kuvauksia ja poistaa tyhmyydet.
Mutta siltikään en voinut olla
tykkäämättä, varsinkin kun osa näyttelijäsuorituksista oli
oikein mainioita, etenkin lapsinäyttelijät pistivät parastaan ja
toivat mieleen 80-luvun vastaavat tuotokset, The Gooniesin ja The
Monster Squadin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti