Tango & Cash (1989)
Ohjaus:
Andrey Konchalovskiy, (Albert Magnoli)
Käsikirjoitus:
Randy Feldman
Näyttelijät:
Sylvester Stallone, Kurt Russel, Teri Hatcher, Jack Palance, Brion
James, James Hong, Marc Alaimo, Philip Tan, Michael J. Pollard,
Robert Z'Dar, Geoffrey Lewis, Lewis Arquette, Edward Bunker, Michael
Jeter, Clint Howard
Vuonna 2012
katsottu elokuva nro: 196
Blu-ray-tiedot:
Julkaisija:
Warner Home Video
Julkaisumaa:
Suomi
Alue: B
Levyjä: 1
Kesto: 103
min
Kuva: 1080p
Full HD 24fps, 16x9 2.40:1 anamorfinen
Ääni:
Dolby TrueHD 5.1, Dolby Digital 5.1, Dolby Digital 2.0 stereo
Kielet:
Englanti, Ranska, Saksa, Italia, Espanja
Tekstitykset:
Suomi, Tanska, Ruotsi, Saksa, Ranska, Puola, Portugali, Venäjä,
Espanja
Extrat:
Traileri
Pisteet:
Elokuva:
***½
Kuva: ****
Ääni:
****
Extrat: *
Viihdyttävää
kasaritoimintaa.
Ray Tango
(Sylvester Stallone) ja Gabriel Cash (Kurt Russel) ovat
kaupungin kovimmat kytät. Toisiaan he eivät voi kuitenkaan sietää
ja he kilpailevatkin alituiseen siitä kumpi pistää enemmän
rikollisia telkien taakse ja nappaa samalla huumeita ja laittomia
aseita pois katukaupasta. Rikollispomo Yves Perret (Jack Palance)
saa tilanteesta vihdoin tarpeekseen ja lavastaa heidät FBI-agentin
murhaajiksi, josta kaksikko tuomitaan yli vuodeksi vankeuteen
niukemmin vartioituun työlaitokseen. Perret junailee heidät
kuitenkin korruptoituneeseen ja tiukasti vartioituun vankilaan, jossa
useimmat vangit ovat heidän kiinniottamiaan ja pistävät mieluusti
kaksikon kylmäksi. Tangon ja Cashin onkin yhdistettävä voimansa,
paettava vankilasta, selvitettävä heidät sinne toimittaneet
henkilöllisyys ja puhdistettava maineensa. Kunhan läpänheitoltaan
ehtivät.
Ei missään
nimessä Sylvester Stallonen tai Kurt Russelin parhaimpia elokuvia,
muttei toisaalta läheskään heikoimmastakaan päästä. Sellaista
kelpo viihdettä, jonka aikana saa mukavasti aivot nollattua.
Valmistuttuaan elokuva haukuttiin melkoisen lyttyyn, mutta myöhemmin
se on saanut pienoista kulttimainetta toimintafanien keskuudessa.
Kuvausvaihe oli kuitenkin melkoisen ongelmallinen. Alunperin Cashin
rooliin palkattu Patrick Swayze häipyikin tekemään Road
House – kuuma kapakka-elokuvaa ja tilalle tuli siis Kurt
Russel. Randy Feldmanin käsikirjoitus ei ollut kuvausten
alkaessa edes kokonaan valmis ja kesken kuvausten Sylvester Stallone
kirjoitti sitä vielä uusiksi. Hän muutti mm. Brion Jamesin
esittämän Requin-hahmon osuutta isommaksi koska piti miehen
näyttelytyylistä. Muutoinkin Stallonella oli paljon valtaa elokuvan
suhteen, hän antoi jopa potkut kuvauksesta alunperin vastanneelle
Barry Sonnenfeldille, jonka tilalle istahti Donald E.
Thorin. Isompia ongelmia oli kuitenkin ohjauksen ja leikkauksen
suhteen, sillä elokuvan tuottanut Jon Peters antoi potkut
ohjaajana häärineelle Andrey Konchalovskiylle jonka korvasi
Albert Magnolilla, joka ei kuitenkaan saanut nimeään
elokuvan krediitteihin. Tämä tapahtui kuvausten ollessa miltei jo
valmiit. Elokuvan budjettikin meni yli 20 miljoonalla dollarilla.
Editointia parantelemaan kutsuttiin Stuart Baird, joka
korjailee työkseen heikoilta näyttäviä elokuvia parempaan kuntoon
ja on editoinut mm. elokuvat Superman, Tappavan ase,
Demoliton Man ja Skyfall. Stuart palkkasi tässä
varsinaiseksi editoijaksi Hubert C. La Bouillerien. Ja
kyllähän nämä useat ongelmat kieltämättä elokuvasta monella
tapaa näkyvät.
Parhaiten toimi
Stallonen ja Russelin läpänheitot ja ylipäätään rento tunnelma.
Juoni oli melkoisen olematon eikä toimintakaan mitään kovin
erikoista ollut, mutta siitä huolimatta meno oli ihan nautittavaa.
Vitsit olivat melkoisen paskoja, kuten kuuluikin olla. Stallonen ja
Russelin paljaita perseitä näytettiin naiskatsojille ja miksipä ei
myös miehillekin. Saippua piti tietysti nostaa vankilan
suihkukohtauksessa lattialta. Paljaita tissejäkin tarjoiltiin
pariinkin otteeseen, joten silläkin saralla löytyi jotain
katsottavaa. Russel pukeutui eräässä kohtauksessa naiseksi eikä
tuntunut häpeilevän moista laisinkaan. Ja mitäpä suotta
häpeilemäänkään. Stallonen siskoa esittänyt Teri Hatcher
näytti tässä vielä samalta kuin Ihmemies MacGyver-tv-sarjassa
ja äänikin oli lähes yhtä kimakka. Jack Palance vetäisi samana
vuonna paljon paremman pahisroolin Tim Burtonin ohjaamassa
Batmanissa. Pahisroolissa nähtiin myös Maniac
Cop-elokuvista parhaiten tunnettu Robert Z'Dar, jonka
leuan muotoa ei voi olla huomaamatta. Stallone matki Jackie Chanin
Police Storya alun kohtauksessa pysäyttäessään pahisten
kuljettaman rekan.Verta roiskui kohtuu kivasti, mutta huomattavasti
rajumpaa menoa olisi kyllä siltä saralta kaivannut. Suositeltavaa
katsottavaa kuitenkin.
Warnerin
Suomessakin julkaisema blu-ray on laadultaan varsin erinomainen,
etenkin kuvan- ja äänenlaaduiltaan. Rakeisuutta kuvassa oli jonkin
verran, kuten kuuluukin olla, roskia en huomannut yhtään. Mistään
ihan terävimmästä päästä kuva ei ole, mutta ihan tarpeeksi
terävä 80-luvun lopulla tehdyksi elokuvaksi kuitenkin. Äänet
kuulostivat myös mainioilta. Dolby Digitalin lisäksi valittavana
oli myös Dolby TrueHD-ääniraita. Tekstityksessä olisi pitänyt
tehdä muutamia korjauksia, mutta melkoisen pieniä juttuja kyllä
lopulta olivat. Extroina löytyi vain traileri, mutta eipä aiemmissa
dvd-julkaisuissakaan sen enempiä ollut, joten sen osalta on turha
etsiä parempaa julkaisua. Toki olisi kiva jos mukana olisi ollut
myös jotain making ofia tai edes kommenttiraitaa, mutta kyllähän
tämä näinkin toimi vallan hyvin. Suositeltavaa hankittavaa
blu-rayna mikäli Sylvester Stallonen ja Kurt Russelin elokuvat
kiinnostavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti