tag:blogger.com,1999:blog-5613653256962621689.post490536183374743565..comments2023-10-01T17:55:13.860+03:00Comments on Elokuvatirkistelijä - Leffablogi: Nanjingin verilöylyElokuvatirkistelijähttp://www.blogger.com/profile/13855959219040321531noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-5613653256962621689.post-60331840218792987742023-01-25T04:14:19.979+02:002023-01-25T04:14:19.979+02:00Hieman outoa väittää, ettei leffassa tapahtunut mi...Hieman outoa väittää, ettei leffassa tapahtunut mitään, kun siinä koko ajan esitettiin verilöylyn tapahtumia, ei vain lopussa. Sota ei ole mitään draamaa, vaan kaaosta, epätoivoa ja julmuutta, minkä elokuva esitti hyvin. Ja alun ihmettelyn jälkeen kiinalaiset ja japanilaiset kyllä erotti toisistaan hyvin pukujen (ja kielenkin) perusteella.<br /><br /><br />"John Rabe ei ole kuitenkaan elokuvan keskeinen päähenkilö, vaan aika puhtaasti vain yksi hahmoista." <br /><br />Kaikki muutkin elokuvan hahmot olivat Raben lisäksi todellisia ihmisiä, jotka kokivat verilöylyn kauheudet. Miksi sellaisen elokuvan, joka kertoo Nanjingin verilöylystä, pääosaan pitäisi nostaa elokuvan ainoa länsimaalainen? <br /><br />"Tai tarkemmin ottaen tässä ei seurattu tapahtumia erityisesti kenenkään silmin, vaan pysyttiin aika sivustakatsojana näiden hahmojen rinnalla. Tämä olikin elokuvan suurin ongelma." <br /><br />Tämä oli kyllä elokuvan suurin ansio. Ei sodassa ole päähenkilöitä ja elokuva taitavasti kuvasi verilöylyn kauhuja eri näkökulmista luisumatta sentimentaamisuuteen tai jonkun nostamiseen Hollywood-sankariksi. Ja Kadokawa oli mielestäni eniten leffan päähenkilö, vaikka olikin japanilainen sotilas.<br /><br /><br />The Flowers of the War-elokuva on tarina valkoisesta jenkistä, ja sen dramaattisuudesta ja sentimentaalisuudesta huomaa, että Hollywood oli mukana sen tuottamisessa. Hyvin paljon häiritsi, miten yhdysvaltalaista pappia ei elokuvassa ei edes yritetty esittää 1940-lukulaisena herrana joka elää vieraassa maassa sodan kauhujen keskellä, vaan perinteisenä hollywood-leffojen miespääosan esittäjänä, joka vain hymyilee kun kiinalaiset tytöt vieressä vapisevat, rempseästi vislailee naisille (jotka kanamaisesti ovat totta kai heti yhtenä joukkona aivan ihastuksissaan valkoisen jenkin nähdessään :D) ja on niiin tomerana sodan kauhujen keskellä. Täysin epärealistista käytöstä. Ja tämä pappi oli totta kai myös paljon rotevampi ja pitempi kiinalaisiin verrattuna. Oliko todellakin vaikeaa antaa sama rooli kiinalaiselle papille? <br /><br />Siksi vuoden 2009 elokuva antaa paljon realistisemman ja totuudenmukaisemman kuvauksen tapahtumista sekä kuvaa ihmisten käytöksestä sodan aikana, ilman kenenkään uhrin nostamista jalustalle.Anonymousnoreply@blogger.com